Sote-mies Aki Lindéniltä yllättävä avaus – demareiden on puhuttava enemmän maahanmuutosta: ”Kenttä annettu perussuomalaisille”

Julkaistu:

Polttopisteessä
Sdp:n kansanedustaja Aki Lindén ruotii kommunistivuosiaan ja kertoo, miksi hän oli valmis tekemään HUS:n toimitusjohtajana yhteistyötä terveysjätti Mehiläisen kanssa.
Erikoislääkäri, HUS:n toimitusjohtajana vuosina 2010–2018 toiminut Aki Lindén, 67, valittiin kevään eduskuntavaaleissa Sdp:n kansanedustajaksi Varsinais-Suomen vaalipiiristä 8970 äänellä.

Lindén profiloitui vaalien alla Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-mallin kovasanaisena kriitikkona.

Lindén paljasti Sipilän hallituksen kaaduttua tehneensä ”829 päivää joka päivä työtä soten markkinamallin kaatamiseksi: satoja puheita, lausuntoja, muistioita, kannanottoja, kirjoituksia, meilejä, twiittejä, kokouksia, neuvotteluja, linjauksia, lobbausta, lehti-, radio- ja tv-haastatteluja.”



Otetaan aluksi pari sanaa poliittisesta tilanteesta. Sdp:n kannatus Ylen tuoreessa gallupissa oli vain 13,9 prosenttia. Alkaako jo huolestuttaa?

– Tuo gallup varmaan tuo huolestuneisuutta. Tunnelma puolueessa on ollut hyvä, mitään isoja ristiriitoja tai leirejä ei ole, mutta pinnan alla on ollut kysymyksiä, joita itse kukin, minä myös, on eduskuntaryhmän kokouksissa nostanut esille.

Mistä olet itse pitänyt ääntä?

– Olen nostanut esiin maahanmuuton. Tulkintani oli, että viime keväänä puoluejohtajat olivat ajatelleet, että maahanmuutosta ei aleta keskustella, mikä antoi kentän perussuomalaisille ihan vapaaksi, silloin voi väittää mitä vaan ja se menee läpi, kun muut eivät osallistu keskusteluun.

Lindén kertoo kirjoittaneensa maalis-huhtikuun vaihteessa nettisivuilleen maahanmuuttoaiheisen artikkelin, mutta se jäi julkaisematta kampanjaporukan vastustuksen vuoksi.

– Jaoin siinä maahanmuuton seitsemään kategoriaan: meille avioidutaan, tullaan töihin ja opiskelemaan, tämä kaikki on jees. Sitten totesin – ja se oli vähän poikkeuksellista – että en minäkään pidä siitä, että Suomen työväenliikkeen aika kovilla uhrauksilla ja pienillä palkoilla ja eläkkeillä ankarissa oloissa rakennettu edes kohtuullinen sosiaaliturva on houkutin, jonka takia tänne tulee ihmisiä niin sanotusti siivestämään. Sitten on erikseen konnat ja rikolliset.


Lindén sanoo, että Suomella on velvollisuus huolehtia hädänalaisista ihmisistä kiintiöpakolaisten määrää lisäämällä.

Lindénin mukaan Suomen maahanmuuttopolitiikka itse asiassa on ”tällä hetkellä faktisesti jumalattoman tiukkaa, ihan erilaista kuin ennen vuotta 2015”. Kyse on Lindénin mukaan puolueen ulkoisesta kuvasta.

– Kuva on sellainen, että Sdp on osa ultraliberaalia vihervasemmistoa ja sitä kiinnostaa lähinnä ilmastoasiat, halutaan olla maailman omatuntona. Sdp:n suulla ei ole heijasteltu niitä tuntoja, mitä meidän äänestäjäkentässä on. Itselläni oli paljon iäkkäitä äänestäjiä, ja huoli maahanmuutosta tuli vaalikentillä vastaan.

Sdp:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma joutui kritiikin kohteeksi vuonna 2010 maahanmuuttopuheidensa vuoksi. Myös Sdp:n silloinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen joutui tikunnokkaan ”maassa maan tavalla” -lausuntonsa takia.

 

Sdp:n suulla ei ole heijasteltu niitä tuntoja, mitä meidän äänestäjäkentässä on.

Lindén kertoo olevansa ”Eeron linjoilla” ja mainitsee käyneensä kirjeenvaihtoa Kari Rajamäen (sd) kanssa, joka kohautti keväällä 2015 jätettyään paperittomien terveydenhuoltoa koskeneen hallituksen esityksen pöydälle.

– En halua leimautua perussuomalaiseksi, mutta kun käy puolueosastojen tilaisuuksissa, moni on sanonut, että he eivät ole kuulleet kenenkään demarin puhuvan tästä vuosiin näin.

Lindén ei tullut politiikkaan aivan pystymetsästä, sillä hän on toiminut Sdp:n piirihallituksessa yli kymmenen vuotta. Nuoruudessaan Lindén oli taistolaisaktiivi ja toimi Turun marxilaisten opiskelijoiden puheenjohtajana.

Lindén visioi sosialistisesta vallankumouksesta ja toimi Skdl:n valtuutettuna Turussa.


Oletko tehnyt tiliä menneisyytesi kanssa? Mikä sai heittäytymään totalitaarisen ideologian vietäväksi?

– Se oli valtavaa nuorisoliikehdintää ja halua ratkaista suomalaisen yhteiskunnan ongelmia, ampauduin siihen virtaan mukaan. Turku oli hirveän vahva teollisuuspaikkakunta ja Skdl suurin puolue. Telakat, raksa, tekstiili, elintarviketeollisuus... kerran vuodessa oli paikallinen yleislakko, siellä oli tavattoman vahva perustyöläisten jatkuva joukkotaistelu. Lääkärin ammatilla oli luontevaa olla mukana, koska sitä ammattia arvostettiin, autoin paljon työväenliikkeen ihmisiä terveyskysymyksissä ja ihan sairausasioissakin.

Kommunistiajat jatkuivat läpi 70- ja 80-luvun. Vuonna 1991 Lindén irtautui kommunistisesta perinnöstä.

– Rupesin miettimään, yritänkö jatkaa silloin juuri muodostetussa vasemmistoliitossa. Jo se, että lähdin siihen mukaan, aiheutti vanhoissa taistolaispiireissä hyvin voimakkaan haukkumisryöpyn minua kohtaan, Tiedonantajan sivuilta löytyy hyökkäyksiä, että Lindén on myynyt periaatteensa.

 

Kerran vuodessa oli paikallinen yleislakko.

– Claes Andersson oli esittänyt aika kriittisen havainnon tapahtumista itänaapurissa ja otin voimakkaasti kantaa Anderssonin puolesta, totesin, että nyt on aika päästä eroon näistä asioista. Tämä kuulostaa vähän naiivilta, mutta jos naapurimaan Gorbatshov ikään kuin sosialidemokratisoitui niin pieni Aki Lindén Suomessa sosialidemokratisoitui myös. Liityin Sdp:hen 1994.


Lindénin poliittinen menneisyys on kirjava, eikä hän ole muutenkaan aivan yksiselitteinen hahmo.

Julkisuudessa Lindén on profiloitunut julkisen terveydenhuollon esitaistelijana, mutta HUS oli Lindénin johdolla rynnimässä sekä julkiseen valinnanvapausmarkkinaan että yksityisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon.

Kauppalehti kertoi joulukuussa 2017, että yhtenä vipuvartena toimi HUS:n tytäryhtiö HYKS Oy:n ja Mehiläisen yhteistyö.

– Tuota oli jo tapahtunut pienemmässä mittakaavassa, esimerkiksi Tampereen sairaanhoitopiirin tuleminen yhtiömuotoisena Ruoholahteen johti malliin, jossa alkoi hirveän aggressiivinen palveluiden markkinointi. Olimme sitä mallia vastaan, koska HUS:n ylimpänä prinsiippinä oli tiukka talous. Meidän lähtökohtana oli, että sairaanhoitopiirit ovat alueellisia eivätkä lähde kalastelemaan mainonnalla ja markkinoinnilla potilaita toiselta, jolloin niin sanotusti piikki on auki.

– Totesimme – voin sen jälkeenpäin sanoa – että meidän on pakko olla valitettavasti samassa bisneksessä mukana. Toinen ajatus oli, että mitä mahtaa tapahtua, kun suuri HUS lähtee siihen bisnekseen mukaan. Tapahtui juuri se, mitä ajattelin: sosiaali- ja terveysministeriö kielsi sen. Kysymys oli siitä, että tehdäksesi hyvää sun on pakko olla mukana – jos pelisäännöt ovat tällaiset, sitten täytyy pelata sitä peliä. Kun me lähdettiin siihen peliin, sitten se kiellettiin ja se oli hyvä.


Eikö toimintasi HUS:n toimitusjohtajana sovi julkiseen profiiliisi aika huonosti? Olit antamassa pikkusormea kritisoimallesi valinnanvapausmarkkinalle.

– Ehkä persoonaani ei tunneta riittävän laajasti. Olen tehnyt lääkärin yksityisvastaanottoa vuodesta 1978 vuoteen 2001. Tunnen tämän bisneksen ja johtopäätökseni oli, että jos meillä on julkinen terveydenhuolto, johon julkinen valta ei ole valmis satsaamaan, niin menetämme henkilökunnan ja tästä – missä hoidetaan syövät, tapaturmat, tehdään aamuyöllä vaikeita keisarinleikkauksia ja hoidetaan psykoosit – tulee auringonlaskun ala. Meidän on pakko tarjota henkilökunnalle, joka tekee vakavaa lääketiedettä, mahdollisuus tehdä vähän bisnestä. Tämä oli markkinasosialismia ajatuksissani, Lindén selittää.

 

Tapahtui juuri se, mitä ajattelin: sosiaali- ja terveysministeriö kielsi sen.

Vielä maaliskuussa 2018 HUS oli Lindénin allekirjoittamassa lausunnossa leikkaustoiminnan kriteerejä muuttavan lakiesityksen kannalla, koska sen katsottiin parantavan yksityisten ja julkisten palvelutuottajien yhdenvertaisuutta leikkaustoiminnassa.

– Siitä laista tuli myöhemmin uusi versio, mitä vastaan olimme. Suhtauduimme kielteisesti lopulliseen lakiluonnokseen. Siellä on keväällä ollut vähän eri olosuhteissa pikkuisen löperömpi kannanotto, mutta fakta asiassa ei ole tuo, Lindén sanoo.

HUS:n asiat ovat nousseet otsikoihin aivan lähipäivänä MTV:n uutisoitua HUS:n toiminnassa ilmenneistä epäkohdista.

MTV:n haltuunsa saamassa raportissa kerrotaan muun muassa potilasturvallisuuden vaarantumisesta sekä pelolla johtamisesta, mikä on näkynyt raportin mukaan etenkin erikoistuvien lääkäreiden arjessa.

Johdit HUS:ia 2010–2018. Miten kommentoit tätä kritiikkiä?

– Kun aloitin HUS:ssa, sain johdettavakseni organisaation, joka oli käynyt läpi valtaisan kriisin. Totesin, että se on aivan liian hierarkinen: poistin kolme organisaatioporrasta ja tein hartiavoimin töitä ilmapiirin parantamiseksi. Se on vähän sama kuin jos Helsingin päivähoidossa löytyy ongelmia, niin kuinka paljon siitä on Jan Vapaavuoren vikaa?

– Erikoistuvien lääkäreiden elämä on ollut suurissa sairaalaorganisaatioissa aina vähän kovaa, mutta kiinnittäisin huomiota, että johdin Turun sairaanhoitopiiriä kymmenen vuotta, he kehuivat, että siellä oli kaikki hienoa ja upeata. En ole johtanut koskaan pelolla, vaan etulinjassa ja innostuksella. Koskaan en kuullut tämän luokan epäkohdista, jotka oli löydetty, kun 1 400 erikoistuvasta lääkäristä oli 36:ta haastateltu ja sitten oli löydetty yksi talosta joskus lähtenyt erikoislääkäri. Lääkäriliitto palkitsi minut 2012 esimerkillisestä lääkärijohtajuudesta. Totta vie suuresta organisaatiosta löytyy aina ongelmia.


Palataan Lindénin sote-kampanjointiin.

Miten ehdit johtaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä, kun kampanjoit Sipilän hallituksen sote-mallia vastaan päivittäin?

– Laskin sen 829 päivää siitä, että 22.12.2016 Rehula (perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula) tuli televisioon sanomaan, että nyt se valinnanvapaus on viitoitettu. Totta kai siinä oli väritystä, mutta mullahan oli sataprosenttisesti HUS:n kokoomusjohtoisen hallituksen tuki takanani. Näimme, että se olisi rikkonut todella vakavasti julkisen erikoissairaanhoidon. Minä ja kollegani Rauho Ihalainen ja Hannu Juvonen kierrettiin valtioneuvoston linnassa kaikki johtavat ministerit, että oletteko tosissanne. Se oli raakaa taistelua, jossa nämä piirit, jotka nyt ostelevat toisiaan, olivat vastapuolena. Se kuului HUS:n johtajan korkean profiilin toimintaan: jos teen riskianalyysin, jossa suurin riski on, että tietty ratkaisu tuhoaa organisaation, minun pitää tehdä toimitusjohtajana kaikkeni sen eteen, ettei se toteudu. Ja minä tein.

 

Se oli raakaa taistelua, jossa nämä piirit, jotka nyt ostelevat toisiaan, olivat vastapuolena.

Rinteen hallitus haluaa rajoittaa markkinoiden avaamista terveyspalveluille, mikä tekee hallituksen sote-mallista niin erinomaisen, että se menee tällä kertaa maaliin saakka?

– Paras malli oli kevään 2014 malli, viisi aluetta Suomeen. Se kaatui siihen, että he eivät ymmärtäneet, että sitä ei voida rahoittaa kuntien kautta, koska ei voida luoda hallintoa, jossa yli puolet kuntien rahasta käyttää joku muu. Kun siihen olisi luotu alueellinen verotusoikeus tai suoraan valtiolta tuleva raha, se olisi ollut siinä.

– Tässä on kaksi olennaisesti eri asiaa: julkinen valta ostaa ostopalvelulla kilpailuttamalla tai palveluseteleillä yksityisiltä palvelua. Silloin yksityinen on renki. Se on ihan eri asia kuin markkinamalli, jossa levitetään 20 miljardia julkista sosiaali- ja terveydenhuollon rahaa ihmisille ja ruvetaan shoppailemaan palveluita, se olisi tuhonnut julkisen terveydenhuollon.


Vauhtiin päästyään Lindén väittää, että koko ongelman voisi itse asiassa hoitaa rahalla yhdessä viikossa.

– Olen tämän kerran tehnyt. Porin terveyskeskukseen luotiin omalääkärijärjestelmä 1991, joka levisi koko Suomeen ja pelasti Suomen terveyskeskukset kymmeneksi vuodeksi. Luotiin samanlainen palkitsemismekanismi, jolla yksityinen toimii, mutta se oli julkisen sisällä: jonot poistuivat viikossa ja jokainen porilainen pääsi lääkärilleen samana päivänä. Kyse ei ole siitä, että ne 1000 lääkäriä pitäisi löytää, joka maanantai pääkaupunkiseudulla on 1500 yleislääkärin vastaanottoaikaa tyhjänä, samaan aikaan meillä on viikkojen jonot terveyskeskuksissa.

– Jos olisin kokoomuslainen, ostaisin lääkärikäyntejä 200 miljoonalla yksityisiltä lääkäriasemilta – noin 70 euroa per käynti – ja jokainen suomalainen pääsisi samalla viikolla julkisesti maksetulle lääkärille. Uskon itse siihen, että tämä voidaan tehdä hallitummin julkisen järjestelmän sisällä. Se on rahasta kiinni.

IS tapaa ajankohtaisia poliitikkoja ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia Polttopisteessä-juttusarjassa.

10 nopeaa

  • Luen... sain juuri loppuun kirjan Eeva Lennon, Lontoo. Loistava kirja!
  • Katson... dokkareita ja uutisia.
  • Kuuntelen... klassista ja 60- ja 70-luvun poppia.
  • Odotan... että olisi enemmän aikaa lastenlapsille.
  • Ärsyynnyn... epäoikeudenmukaisuudesta.
  • Ihailen... Martin Luther Kingiä.
  • Suren... vakavasti sairaita ihmisiä, joita lääketiede ei voi vielä auttaa.
  • Saan voimaa... liikkumisesta, lukemisesta ja läheisiltä.
  • Suosittelen... kokoomukselle, että he miettisivät, minkälainen hyvinvointiyhteiskunnan pitäisi olla.
  • Mietin ennen nukahtamista... usein luen ja nukahdan kirja käteen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt