Jussi Halla-aho pitää lakia kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ”mielivaltaisena sensuurina” – Oikeusministeri Henriksson syyttää vääristelystä

Julkaistu:

Perussuomalaiset tahtoo muuttaa lakia kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.
Sananvapaus ja vihapuhe puhuttivat tänään torstaina Eduskunnan kyselytunnilla. Keskustelu aiheesta käytiin perussuomalaisten aloitteesta.

Puolue jätti tänään torstaina lakialoitteen kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan lain täsmentämisestä. Se ehdottaa, että vastaisuudessa rangaistavaksi jäisivät vain rikoksella uhkaaminen ja siihen yllyttäminen.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan hallitus ei ole muuttamassa kyseistä pykälää.

– Laki on ollut voimassa monta, monta vuotta ja myös perussuomalaisilla on ollut oikeusministerin pesti, eikä silloinkaan tehty tälle asialle mitään, Henriksson sanoi.

Hänen mukaansa tuomioistuinten tehtävä on ottaa kantaa siihen, mikä on kiihottamista kansaa vastaan ja mikä ei.


Henriksson muistutti perussuomalaisia myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen todenneen, ettei poliittista puhetta saa rajoittaa ilman painavia syitä. Sen sijaan vihapuhe, joka voi loukata henkilöä tai ihmisryhmiä, ei tuomioistuimen mukaan ansaitse sananvapauden suojaa.

Jopa neljä kansanedustajaa on ollut tänä vuonna poliisitutkinnassa kansanryhmää vastaan kiihottamiseen liittyen. Sebastian Tynkkynen (ps) tuomittiin tänä syksynä sakkoihin. Juha Mäenpään (ps), Päivi Räsäsen (kd) ja Hussein al-Taeen (sd) tutkinnat ovat vielä kesken.

Kansanedustaja Jani Mäkelä (ps) perusteli tarvetta lain muuttamiselle sillä, että esimerkiksi Räsäsen kohdalla poliisin ja valtakunnansyyttäjän kanta esitutkinnan aloittamiselle samasta kirjoituksesta oli erilainen.

– Näin epämääräinen laki on täydellisen epäonnistunut, Mäkelä sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan löytyy rikoslain luvusta nimeltä ”sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan”.

– Tämä on melko järeä luonnehdinta sille, että kansalainen sanoo somessa rumasti jostain herkkähipiäisestä vähemmistöstä.

– Some-kommenteista eivät kiihotu muut kuin syyttäjä, vihervasemmisto ja media, Halla-aho latasi.


Halla-aho kutsuikin nykyistä lainsäädäntöä ”mielivaltaiseksi sensuuriksi”.

– Mitä teille merkitsee sellainen länsimainen ideaali kuin ilmaisun vapaus, Halla-aho kysyi oikeusministeriltä.

Korkein oikeus on tuominnut Halla-ahon sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vuonna 2008 kirjoitetusta blogikirjoituksesta.

Henriksson vastasi uskovansa Halla-ahon kyllä tietävän, että Suomessa sananvapauden tila on vahva, yksi maailman vahvimmista.

– Haluatte tuoda esille vääristetyn kuvan siitä, mikä tilanne tällä hetkellä Suomessa on, Henriksson iski Halla-ahon suuntaan.

– Meillä on hallitusohjelmassa hyviä kirjauksia, joilla saataisiin maalittaminen vähennettyä tästä hyvästä maastamme. Sen sijaan meillä ei ole kirjauksia siitä, että alkaisimme dekriminalisoimaan kiihottamista kansanryhmää vastaan. Se ei ole tämän hallituksen linja, Henriksson sanoi.

Hän toivoi sen sijaan kansanedustajia pohtimaan sitä, miten keskustelua voidaan kääntää pois siitä, miten loukata toisia ihmisiä kaikista eniten.

– Ja tässä ei ole kyse siitä, että sananvapautta heikennetään, Henriksson painotti.

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd) totesi, ettei toisen vapaus saa koskaan loukata toisen oikeuksia.

Hän viittasi oikeusministeriön tutkimukseen, jonka mukaan vihapuhe vaikuttaa paitsi kohteen turvallisuudentunteeseen, myös psyykkiseen terveyteen ja yleiseen viranomaisluottamukseen.

– Vihapuhe ei ole vihaista puhetta, politiikassa saa olla vihainen. Ja politiikassa saa olla eri mieltä. Mutta vihapuheessa on kyse siitä, että lietsotaan ja kiihotetaan jotakin henkilöä kohtaan, Filatov sanoi.

Juttua korjattu klo 18:30: Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen (ps) tuomittiin tänä syksynä sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Jutussa todettiin aiemmin, että Tynkkystä koskeva tutkinta on edelleen kesken.