Kommentti: Kepu hyppäsi kokoomuksen ja perussuomalaisten kelkkaan – nähtiinkö Kelan pääjohtajanimityksessä porvariyhteistyön ensiaskeleet?

Julkaistu:

Hallitusrintama repesi Kelan pääjohtajavalinnassa, kun kepu hyppäsi kokoomuksen ja perussuomalaisten kelkkaan ja varmisti Outi Antilan valinnan. Onko tämä merkki pinnan alla viriävästä porvariyhteistyöstä, miettii politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala
Tiistai oli hirmuista hulinaa sote-rintamalla.

Kaupallisesti todella iso asia oli, että ”pörriäisenä” tunnettu Mehiläinen osti Pihlajalinnan. Kaupan jälkeen voi vain miettiä, mitä se tekee alan kilpailutilanteelle, kun kilpailutusten vaihtoehdot vähenevät.

Poliittisesti iso asia oli puolestaan Kelan uuden pääjohtajan valinta.

Kelan valtuutetut esittävät paikalle yllättäen sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajaa Outi Antilaa. Päätös tuli äänestämällä 8–4.

Niin kummallista kuin presidentin valtaoikeuksien kannalta onkin, sosiaalipuolen ykkösnimityksen tekee lopulta Suomen ulkopolitiikkaa johtava tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Joka tapauksessa nimitys herättää taatusti närää Antti Rinteen (sd) viiden puolueen hallituksen sisällä, sillä Sdp odotti, että pääjohtajaksi valitaan Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, demari. Toinen vaihtoehto olisi ollut professori Lasse Lehtonen.

Mutta ei.

Keskusta ei marssinutkaan hallituksen vitjassa, vaan hyppäsi porvarikelkkaan, oppositioporukkaan.

Keskustalle nimitys oli hankala, sillä varsinaista omaa ehdokasta puolueella ei edes ollut.

Asetelma on historiallinen, sillä vuodesta 1954 ja V. J. Sukselaisesta alkaen pääjohtajan paikka on ollut aina maalaisliitto-kepun hallussa, ja se on varjellut läänitystään kuin kukkaa kämmenellä.

Keskustan kentällä Kelan pääjohtajavalinta herättikin enemmän kuhinaa kuin kepun hallitusryhmässä. Omat ihmetelivät kepun laimeaa roolia puolueelle tärkeimmässä nimityksessä.

Vastaavaa ei olisi ennen vanhaan nähty, eikä suvaittu. Kela on ollut kepulle tärkeä väline muun muassa eläkekiistoissa työeläkeyhtiöiden paineissa. Laitos kuittaa sosiaali- ja eläkemenoja noin 15 miljardia vuodessa.

Lopulta paine oli niin kova, että kepu päätti nimityksen suhteen hylätä hallituksen ja yhtyä porvaririntamaan.

Keskustan kelavaltuutetut Petri Honkonen ja Markus Lohi menivät samaan joukkoon kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa ja sinetöivät Tainion tippumisen ja Antilan valinnan.

Keskusta voi perustella, ja perusteleekin, äänestämistään sillä, että Kela on eduskunnan alainen – pääjohtajan valinta ei siis ole hallituksen asia.

Parranpärinää asiasta kuitenkin tulee. Asia noussee esille eduskuntaryhmien kokouksessa torstaina.

Kaiken taustalla kyse on Rinteen hallituksen epävakaudesta ja sen sisällä väijyvästä sitkeästä epäluulosta: Viritelläänkö taustalla sittenkin porvarien yhteistyötä, jopa mahdollista porvarihallitusta, jos Rinteen hallitus kaatuisi?

Kaikki tietävät, että nykyisestä kepulla jatketusta vasemmistohallituksesta huolimatta eduskunnassa on 123 edustajan porvarienemmistö.

Mahdolliset poliittiset suunnitelmat ovat kaatuneet siihen, etteivät kokoomus tai kepu halua tehdä perussuomalaisten kanssa yhteistyötä, mutta tilanteet muuttuvat samaa vauhtia kuin perussuomalaisten poliittiset pöytätavat.

Kaiken lisäksi Antilan nimitys ajoittuu samaan ajankohtaan, kun kepu ja demarit ottavat yhteen muun muassa osinko- ja yritysverotuksesta.

Muutenkin hallituksen elo on puolen vuoden ajan ollut jatkuvaa riitelemistä.

Ehkä Kelan pääjohtajan valinta on vain yksittäinen valinta. Ehkä ei.

Mutta kuten sanottu, kepu menetti paikan, jota se on pitänyt hallussaan yhtä kyytiä 65 vuotta.

Antilalla ei jäsenkirjaa ole, mutta kepussa lohduttaudutaan sillä, että hän on toiminut Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitossa MTK:ssa. Ilmiselvä piilokepulainen kuitenkin?

Kulisseissa kuiskitaan myös, että Tainion paikka Kuntaliitossa olisi junailtu perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd), mutta ainakin tämä junailu jää nyt näkemättä Sdp:n sisäisellä ratapihalla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt