Sdp:n ja keskustan välille leimahti riita osinkoverotuksesta – keskustan verotuntija: ”Rinne hyväksyi kynnyskysymyksen”

Julkaistu: , Päivitetty:

Pia Viitanen (sd) haluaisi puuttua listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen. Esko Kivirannan (kesk) mukaan asia käsiteltiin jo hallitusneuvotteluissa.
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksesta on tullut märkivä haava hallituksen sisällä.

Keskusta sai Säätytalon hallitusneuvotteluissa läpi vaatimuksensa siitä, ettei yritysten ja yrittäjien verotusta kiristetä, mutta Sdp haluaisi yhä puuttua listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen.

– Vaikka hallitusohjelmassa ei ole asiasta kirjausta, niin täytyy huomioida, että tämä oli mukana, kun valtiosihteereiden yritystukityöryhmä kirjasi luettelon haitallisista verotuista. Verotuloja tarvitaan, ja olisi asianmukaista selvittää, voidaanko jotakin tehdä, valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Pia Viitanen (sd) sanoo ja esittää, että osinkoverotusta viilattaisiin ensi vuonna yritystukien perkaamisen yhteydessä.

Keskustan veroasiantuntija Esko Kiviranta tyrmää Viitasen ajatuksen osinkoveroselvityksestä.

– Asia on loppuunkäsitelty. Rinne (pääministeri Antti Rinne) hyväksyi yhtenä keskustan kymmenestä kynnyskysymyksestä sen, että yrittämisen verotusta ei kiristetä ja hän piti lupauksensa kokeneena neuvottelijana.


Kiista on periaatteellinen ja ideologinen. Sdp:ssä katsotaan, että nykyinen osinkoveromalli hyödyttää harvoja varakkaita yksityishenkilöitä. Demareiden mukaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta kiristämällä saataisiin kerättyä 260 miljoonaa euroa vuodessa.

Sdp viittaa Verohallinnon tilastoihin, joiden mukaan huojennetuista pääomatulo-osingoista yli 77 prosenttia kertyy yli 75 000 euroa tienaaville, joita on noin 3,5 prosenttia kaikista veronmaksajista.

Kiviranta taas sanoo, että valtaosa ”niin sanotuista hyötyjistä on aika pienituloisia”.

– Puhutaan kuin se olisi varakkaiden järjestelmä, eihän se sitä ole kovin merkittävissä määrin. Vuonna 2017 huojennettua osinkoa listaamattomista osakeyhtiöistä sai 325 000 henkilöä, summa oli keskimäärin 5000 euroa.

Kiviranta kiistää, että keskusta olisi rikkaiden asialla.

– Yrittäjyyttä kannustammalla maahan syntyy jaettavaa, jolloin voidaan toteuttaa hyvinvointivaltion sosiaaliturvaa. Jotkut voivat rikastuakin, meillä on tavattoman huonoja kokemuksia esimerkiksi sosialististen neuvostotasavaltojen liitosta, Kiviranta veistelee.

Listaamattomissa yhtiöissä osingon verokohtelu määräytyy yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella. Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta.

Nykyistä osinkoveromallia voi kuvata seuraavalla karkealla esimerkillä: jos listaamattomassa yrityksessä on nettovarallisuutta miljoona euroa, siitä voi nostaa ulos noin 80 000 euroa noin kahdeksan prosentin veroprosentilla.

Näin voi toimia vaikka vuosittain, jos yrityksessä riittää nettovarallisuutta. Selvää on, ettei nettovarallisuus kerry yritykseen itsestään. Yrityksen on pitänyt myös maksaa 20 prosentin yhteisövero voitollisista tilinpäätöksistä.

Demarit huomauttavat, että osingonsaajan kokonaisveroasteeksi muodostuu yhteisövero huomioiden 26 prosenttia, kun suurista palkkatuloista voi joutua maksamaan marginaaliveroa jopa yli 50 prosenttia.

Demareiden mukaan nykymallissa iso osa edunsaajista ei ole yrittäjiä, vaan suurituloisia palkansaajia, jotka muuntavat palkkatuloja matalammin verotetuksi pääomatuloksi. Kivirantakin tunnistaa ilmiön.

– Jos on konsultti, jolle ainoa yritykseen sitoutunut pääoma on kotona oleva, erikseen verovähennyksiin pantu toimistohuone ja auto, niin se on erilainen tapaus kuin työllistävä pk-yrittäjä, mutta täysin laillista se on. Siinä on selvä yrittäjäriski, hänen täytyy hankkia toimeksiantajansa, mutta kyllähän se hiukan keinotekoisena voi monen mielestä näyttäytyä.

Kiviranta perustelee listaamattomien yrittäjien suosimista myös sillä, että he investoivat paljon Suomeen.

– Pörssiyhtiöt investoivat Singaporeen tai jonnekin kauas Suomesta.

Kiviranta muistuttaa, että demareiden nyt haukkuma malli luotiin Jyrki Kataisen (kok) hallituksen aikana, jossa valtiovarainministerinä toimi Jutta Urpilainen (sd).

– Tuossa hallituksessa keskusta ei ollut. Urpilainen puhui siitä, ettei enää ole verovapaita osinkoja, mikä sinänsä piti paikkansa, mutta verotus lieveni kokonaisuutena siellä lähempänä 150 000 euroa olevissa osingoissa.

Pia Viitanen, onko Sdp muuttanut linjaansa?

– Se (Kataisen hallituksessa tehdyt linjaukset) oli kokonaisuus, olemme olleet johdonmukaisesti sillä linjalla, että kun tarvitaan lisää verotuloja, on syytä katsoa asiaa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

– Kun olin Ylen Radio Ykkösaamussa muun muassa Kivirannan kanssa, siellä tuotiin esiin kovin korkeat ylimmät marginaaliverot. Sekö meidän suurin pulma on, että hyvätuloisimmat maksavat liikaa veroja? Päinvastoin voitaisiin toimia vähän toiseen suuntaan.

Siis kiristää yhä ansiotulojen verotusta?

– En ole sanonut, että ylöspäin, mutta ei se niin voi olla, että yhteiskunta aina ajattelee, että se on kannustin, kun lasketaan hyvätuloisten veroja ja pienituloisten kannustin on se, että leikataan etuuksia. Näin ei nyt toimita ja se on oikein.

Juttua täydennetty kello 18.54.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt