IS-erikoishaastattelu: Katri Kulmuni luuli ensimmäisellä luokalla Paavo Väyrysen olevan Suomen kuningas — nyt hän avaa tälle ovea takaisin keskustaan - Politiikka - Ilta-Sanomat

Katri Kulmuni luuli ensimmäisellä luokalla Paavo Väyrysen olevan Suomen kuningas — nyt hän avaa tälle ovea takaisin keskustaan

Katri Kulmuni sanoo IS:n erikoishaastattelussa käyvänsä edeltäjänsä Juha Sipilän kanssa mielellään keskustelua työllisyyskysymyksistä, mutta suhtautuu muuten neuvoihin tietyllä varauksella. – Aika on aina erilainen. Samat temput eivät toimi kahdesti.


2.11.2019 6:59

Naapurintyttö, girl next door. Näillä sanoilla keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kuvaa itseään ihmisenä. Kulmunilla on ollut hivenen vaikeuksia keksiä, millainen ihminen löytyy poliitikon alta ja nyt hän päätyy tähän.

– Katri Kulmuni on ihan tavallinen tyttö Lapista. Ihan samanlainen kuin kuka tahansa muukin.

Ei Kulmuni ihan tavallinen naapurintyttö ole. Hänen kanssaan työskentelevät kertovat napakasta päätöstentekijästä, joka ei arastele jakaa tehtäviä toteutukseen. Kouvolan puoluekokouksessa Kulmuni sanoi vaativansa itseltään ja muilta paljon.

– Kyllä kai esimerkin voima on aika merkittävä missä tahansa asiassa. Jos ei laita itseään likoon ja tee paljon töitä, ei voi odottaa, että muut tekisivät paljon töitä. Mehän teemme näitä hommia omasta tahdostamme.

Keskustan messiaana aikoinaan pidetty Juha Sipilä jätti puolueen Kulmunin korjattavaksi sen historian surkeimman eduskuntavaalituloksen jälkeen. Nyt Sipilä istuu keskustan eduskuntaryhmässä ja seuraa hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan toteutumista silmä kovana. Hänen kerrotaan esittelevän kulisseissa Kulmunille ideoitaan erityisesti työllisyyden nostamiseksi.

– Ja siitä on epäilemättä hyvät näytöt. Työllisyysasioista mielelläni käynkin keskustelua.

Puhelimet kilahtelevat puolin ja toisin, mutta ovatko Sipilän neuvot hyviä.

– Heh, kyllä sieltä kysyttäessä neuvoja saa, Kulmuni sanoo.

Perussuomalaisten ex-puheenjohtaja Timo Soini toisteli, ettei vanha isäntä voi tulla Reinoissa kertomaan uudelle, miten hommia pitäisi hoitaa. Kulmuni pitää hyvänä tukena ja turvana sitä, että ”vanhalle isännälle” voi soittaa ja kysyä mielipidettä. Tietyllä varauksella hän asiaa silti lähestyy.

– Aika on aina erilainen. Samat temput eivät toimi kahdesti, hän sanoo napakasti.

Sipilää arvosteltiin ankarasti siitä, ettei hän kuunnellut keskustan kenttää Suomea kuntoon laittaessaan. Kulmuni painottaa vuoropuhelua ja yhteistyötä.

– On tärkeää, että puheenjohtaja on sellainen, että hän puhuu monien ihmisten kanssa ja kyselee. Yhteiskunnalliset asiat ovat lopulta mielipidekysymyksiä. Lopullinen fakta riippuu katsantokannasta, siksi on hyvä käydä debattia.

Katri Kulmuni ja Juha Sipilä puoluekokouksessa Kouvolassa syyskuussa.­

Sipilän hallituksen neljä vuotta olivat täynnä jatkuvaa draamaa ja pääministerin äkkinäisiä otteita. Kulissipeli äityi härskiksi. Pääministeri Antti Rinne (sd) väitti tuoreessa elämäkerrassaan Sipilän väläyttäneen Sdp:lle hallituspaikkaa kesällä 2017 Porissa. Sipilä kiisti hallitusikkunan olleen auki. Kokoomuksen Petteri Orpo tyrmistyi vehkeilystä. Luonnistuuko härski vehkeily naapurintytöksi itseään mainostaneelta Kulmunilta? Siihen voi tälläkin hallituskaudella olla tarvetta.

Hän miettii hetken.

– Varmasti elämässä aina kannattaa toimia niin, että pystyy katsomaan itseään aamulla peiliin. Puhdas omatunto on paras tyynynalunen.

­

Kun Kulmuni kävi kielikoulun ensimmäistä luokkaa Haaparannalla, luuli hän Paavo Väyrysen olevan Suomen kuningas. Vuosia myöhemmin hänestä tuli Väyrysen eduskunta-avustaja. Tie valtakunnan politiikkaan aukeni. Kulmuni kiirehtää sanomaan, että Väyrysen avustajana ovat toimieet myös mm. Annika Saarikko ja Antti Kaikkonen, mutta takaisin länsirajalle ja kuningasjuttuun.

– Opiskelimme koulussa niin Ruotsin kuin Suomenkin järjestelmää. Ykkösluokkalaisen oli vähän vaikeaa ymmärtää, mikä presidentti-instituutio on. Kuningas oli tuttu jo lastenkirjoista. Elettiin vaaliaikaa ja meidänkin alueella oli paljon Paavon vaalikuvia. Kai niistä sitten ajattelin, että tämä mahtaa olla se Suomen kuningas, kun hänen naamaansa täällä niin usein näkee.

Sipilän ja Väyrysen välit olivat jälkimmäisen surullisen kuuluisan puoluesekoilun vuoksi vahvasti pakkasella. Kulmuni suhtautuu vanhaan oppi-isäänsä lempeämmin ja avaa ovea takaisin keskustaan.

– Surullisena katsoin niitä seikkailuja, mitä hänellä oli muissa puolueissa. Jos ne on haudattu Atlantin syvänteeseen, niin kyllä Paavo silloin voi keskustan nettisivujen kautta käydä klikkailemassa itsensä uudelleen jäseneksi. Se vaatii tietenkin sitä, että silloin on oltava keskustan ajatusmaailman ja keskustalaisuuden puolella. Silloin ei voi olla muiden puolueiden aisankannattaja.

Kulmunin mukaan hän ei voi mitenkään estää Väyrystä liittymästä keskustaan ja kuvaa tämän uraa poikkeukselliseksi, jos tuoreet ”epämääräiset sotkut” miinustetaan siitä.

Keskustan kansanedustajat Katri Kulmuni ja Paavo Väyrynen Helsingissä toukokuussa 2015.­

Hallituksessa keskusta ja vihreät nokittelevat jo viidettä kuukautta ja meno näyttää ulospäin oudolta. Rinne odotti keskustan uuden puheenjohtajan valinnan rauhoittavan tilannetta, mutta niin ei ole käynyt. Miksi Kulmuni ei laita omiaan kuriin vai jatkavatko he nokittelua hänen siunauksellaan? Kulmuni myöntää, ettei julkinen kalistelu ole kenellekään eduksi.

– Luulen, että siihen liittyy uutuuden alkua. On paljon uusia edustajia ja ennen kuin opitaan luottamaan ja tietämään, mitä toinen ajattelee ja tarkoittaa, on ollut tämänkin kaltaista julkista keskustelua.

Hän myöntää myös, että tilanne vaatii lisää työtä luottamuksen vahvistamiseksi.

– Kyllä se illanistujaisia vaatii. Mitä paremmin ihmiset tulevat toimeen keskenään, sitä helpompaa yhteisiä asioita on hoitaa. Sitten kun on olemme erimielisiä, palaamme siihen hallitusohjelmaan. Sitä luetaan ja taaplataan edestakaisin.

Kulmuni itse vietti heti valintansa jälkeen pitkää iltaa vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon kanssa. Kulmunin mukaan on tärkeää, että puolin ja toisin ymmärretään toisten herkkyyksiä ja painotuksia.

– Niitä on asiallisesti ja kunnioittavasti kohdeltava. Tämä koskee niin keskustaa kuin muitakin puolueita. Kun tarkoitus on tehdä yhteistyötä, ei niitä asioita, joissa ollaan suuresti eri mieltä, kannata agendalle ottaa.

 Kun tarkoitus on tehdä yhteistyötä, ei niitä asioita, joissa ollaan suuresti eri mieltä, kannata agendalle ottaa.

Kulmuni heiluttaa hallitusohjelmaa liki jokaisessa vastauksessaan. Keskusta sai neuvoteltua siihen useita itselleen tärkeitä perälautoja ja ulospäin asiat näyttävätkin siltä, että muiden intoilu asiassa kuin asiassa tyssää julkisuudessa nopeasti niihin. Keskusta vaikuttaa ulospäin seisovan hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan takuumiehenä.

Viime aikoina on alkanut liikkua väitteitä siitä, että keskustakin valmistuisi kannatusalhossaan lipeämään hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan linjauksista, joiden saavuttamista moni pitää hallituksen kaavailemilla toimilla mahdottomana. Ensimmäinen siirto kuviossa olisi se, että Sipilän miehenä tunnetulle Mika Lintilälle (kesk) tulisi lähtö ministeriaitiosta vuodenvaihteen jälkeen.

– Jos Lintilälle tulee lähtö, niin minä varmaan tietäisin sen. Olemme sopineet muutama kuukausi sitten hallitusohjelmakirjauksista. Niistä me pidämme kiinni, Kulmuni napauttaa.

Samalla hän muistuttaa, että kaikki ministeripestit perustuvat eduskuntaryhmän luottamukseen.

– Me olemme aina vain ja ainoastaan eduskuntaryhmän luottamuksen varassa. Sikäli kaikki on vain väliaikaista meillä kaikilla.

Otatko valtiovarainministerin salkun Lintilältä itsellesi vuodenvaihteen jälkeen?

– Päivä kerrallaan. Nyt on hyvä näin. Epäilen, ettei mikään puolue ole etukäteen ilmoittanut, missä vaiheessa vaihtavat mitäkin tehtäviä. Minun prioriteettini on nyt hoitaa isänmaan ja keskustan asioita.

­

Kulmuni oli tuskin ehtinyt ottaa puheenjohtajuuden vastaan, kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen otti asiakseen ohjeistaa häntä tehtävässä laajasti Suomen Kuvalehdessä. Kurvisen mukaan Kulmunin valtionvarainministeriksi lähteminen ei välttämättä olisi keskustalle eduksi. Jos menoja on ryhdyttävä karsimaan, ikävä toiminta saisi äänestäjien silmissä Kulmunin kasvot.

Kulmuni hymähtää neuvoille.

– Me tietenkin koetamme hoitaa asioita niin, että talous voisi kasvaa ja työllisyys parantua. Vaihtoehto kaksi on se, että jos käy huonosti, katsotaan niitä menolisäyksiä, joita on jo tehty.

Keskustelua on sekoittanut se, että Rinne on alkanut puhua tavoitteena olevista 60 000 työpaikasta sanomalla, että niiden täytyy olla hallituskauden loppuun mennessä päätösperusteisesti horisontissa. Kulmunin mukaan asia on aivan selvä: Vaalikauden aikana täytyy syntyä 60 000 työpaikkaa ja talouden olla tasapainossa 2023.

– Horisontista ei kai hallitusohjelmassa puhuta. Kyllä meillä ihan samankaltainen ymmärrys siitä pitäisi olla.

­

Kaksi kuukautta puoluejohtajana ja ministerinä ovat opettaneet, etteivät työt tekemällä lopu, siksi Kulmunille on tärkeää, että ”ihmisiin voi luottaa”.

– Yksi ihminen ei voi tehdä kaikkea. Keskusta voi menestyä ainoastaan, jos jokaisella on oma roolinsa, jossa he saavat tähtihetkiä ja voivat tuoda tähän oman panoksensa. Se, että tämä pyörisi vain puheenjohtajan ympärillä, ei ole riittävää, vaan töitä täytyy tehdä laajalla rintamalla.

Keskustan kannatuksen nostaminen on historiallisen vaikea tehtävä. Vuotoa tapahtuu erityisesti perussuomalaisiin ja se pitäisi saada pikaisesti tilkittyä.

– Jos meidän kannatus on parhaista ajoista liki puolittunut, niin on siinä muutakin tapahtunut. Keskusta ei voi olla vain ei-puolue, vaan jos jotakin asiaa ollaan vastaan, siihen pitää antaa myös ratkaisuja. Minä väitän, että meillä on ratkaisuja ja siksi olen tässä kyydissä.

Kulmunin mukaan yksi ongelma piilee siinä, että keskusta on ryhtynyt vallassa ollessaan asioidenhoitajaksi ja unohtanut itsensä.

– Keskustalaisuus, se omaleimaisuus, mistä tässä kaikessa on kyse, on jäänyt taka-alalle. Meidän täytyy olla hyviä keskustalaisia asioidenhoitajia.

 Keskustalaisuus, se omaleimaisuus, mistä tässä kaikessa on kyse, on jäänyt taka-alalle. Meidän täytyy olla hyviä keskustalaisia asioidenhoitajia.

Viime hallituskaudella keskustassa nuristiin jatkuvasti siitä, että kokoomus leikki kuurupiiloa Sipilän selän takana, eikä joutunut maksamaan yhtä kovaa laskua hallituksen kipeistä toimista kuin keskusta. Keskusta voisi nyt yrittää samaa ja antaa Sdp:n ottaa kovimmat iskut. Kulmuni myöntää tilanteen olevan uusi keskustalle.

– Koko elinaikanani ei ole tainnut olla tilannetta, jossa keskusta on hallituksen toiseksi suurin puolue. Olemme viime vuosikymmenet päässeet hallitukseen vain pääministeripuolueena. Nyt pääministeripuolueen vetovastuu on Sdp:llä ja me hoidamme omaa leiviskäämme hallituksen toiseksi suurimpana puolueena.

Kulmunin puheenjohtajuuden merkittävä mittari ovat kuntavaalit huhtikuussa 2021. Kulmuni ei suostu asettamaan selkeää kannatusprosenttia, johon hän on tyytyväinen. Ensin hän sanoo, että sen täytyy olla parempi kuin nykyiset kannatusluvut, sitten vertailukohtana ovat aiemmat tulokset ja lopulta:

– Kyllä me tietenkin tavoitellaan ihmisten luottamusta niin, että olisimme kärkikahinoissa.

Jos keskusta ei saa kuntavaaleista säällistä tulosta, Kulmuni voidaan haastaa ennen eduskuntavaaleja vuoden 2022 puoluekokouksessa. Ja jos kannatuskäyrät eivät lähde pian nousemaan, haastajat voivat iskeä kimppuun jo ensi kesän puoluekokouksessa. Mahdollisia haastajia ovat esimerkiksi äitiyslomalla ahkerasti blogeja kirjoittava Saarikko ja Kurvinen. Kulmuni suhtautuu asiaa stoalaisesti.

– Joka ikisessä puoluekokouksessa on oltava valmis siihen, että tehtävät eivät ehkä jatkukaan. Sikäli töitä täytyy tehdä nöyrin mielin.

 Joka ikisessä puoluekokouksessa on oltava valmis siihen, että tehtävät eivät ehkä jatkukaan.

Kuin lastu lainehilla, pilske pieni aallon päällä. Kulmuni on kuvannut Ilmari Kiannon sanoin, kuinka keskustalle käy, jos vahvaa keskustalaista vaihtoehtoa yhteiskunnallisiin ongelmiin ei ole tarjolla. Kova tahtokaan ei asiassa välttämättä auta. Suomen poliittinen kenttä näyttää seuraavan maailmalta tuttua kehitystä, ja on jakautumassa oikeisto–vasemmisto-blokkeihin.

– Eivätkö ne molemmat blokit pyöri keskustan ympärillä? Kulmuni iskee takaisin.

Karu todellisuus voi kuitenkin olla se, että Kulmuni jää historiaan puheenjohtajana, joka saatteli keskustan pysyvästi alle 15 prosentin puolueeksi.

– Valitettavasti keskusta on saanut vaaleissa myös alle 15 prosentin kannatuksia vaaleissa. Minun on vaikea uskoa, että ajatusmaailma, joka keskustallakin on ollut yhden vuosisadan ajan, olisi jotenkin vuonna 2019 tullut lopullisesti tiensä päähän. Jos se on yhden sata vuotta kestänyt, niin kyllä se kestää tulevaisuuteenkin.

Valopilkku löytyy siitä, että Ruotsissakin keskustan puheenjohtaja Annie Lööf on maan suosituin poliitikko, vaikka keskusta on kutistunut. Lööf on Kulmunin tapaan valovoimainen puhuja.

­

On aika palata ihan tavalliseen Katriin länsirajalta. Kulmunin mukaan siellä varttuminen on muovannut häntä ihmisenä eniten. Torniossa rajan yli kuljettiin päivittäin kouluun, harrastuksiin tai kavereille. Maailmankuva avartui. Tyypillistä seudulle oli myös se, että sukupolvet vaihtuivat, mutta maisemat pysyivät liki samoina. Työteliäisyys oli hyve.

– Se on antanut perspektiiviä siihen, kuinka itse on vain pieni osa sukupolvien ketjussa ja että asiat pitää aina pyrkiä jättämään paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville.

Tämä ajatus näkyy myös siinä, kuinka Kulmuni määrittää omaa osaansa keskustan puheenjohtajien ketjussa.

– Kannatuksessa on aina nousuja ja laskuja. Puolueita syntyy ja tuhoutuu. Koetan omalta osaltani olla siinä puheenjohtajien pitkässä ketjussa yksi linkki, joka pystyy myös viemään kapulan eteenpäin.

Kulmunia kuvattiin puoluekokouksessa kotitilan mahtinaisten tarinan jatkumona. Tarinaa juurevasta maaseudun naisesta on joskus pidetty liioiteltunakin. Kulmuni on myös liberaali maailmankansalainen. Itse hän ilmoittaa olevansa kaupunkimaalainen. Sana kiinnitti hänen huomionsa lehdestä.

– On opiskeltu korkeakouluissa kaupungin sykkeessä, käyty vaihdossa ja matkusteltu maailmalla, mutta sitten kuitenkin on juuria, kesämökkejä ja muita paikkoja maalla. Helsingissä on aika hiljaista juhannuksena. Luulen, että se kertoo siitä, että aika moni sukupolvestani on kaupunkimaalainen.

­

Kulmuni hymähtää kysymykselle, onko harteille lastattu taakka ehtinyt jo tuntua liian raskaalta. Välillä ongelmat vaikuttavat ”aivan ylipääsemättömiltä ja monimutkaisilta”, mutta ovat samalla mielenkiintoisia. Vastauksessa tulee esiin Kulmunille tyypillinen arkijärkeily ja kylmäpäisyys.

– Lohdullista on se, että nämä ovat aivan tavallisia tavallisten ihmisten asioita ja tavalliset ihmiset niitä hoitavat. Tämä on työ siinä, missä mikä tahansa muukin.

Lopulta kyse on asioiden tärkeysjärjestykseen laittamisesta. Vaakakupeissa ovat työ hallituksessa ja keskustan pelastaminen. Niitä Kulmuni miettii päivittäin.

Kumpi vaakakuppi painaa enemmän?

– Ne ovat yhteinen intressi. Keskustalaiset ovat isänmaallisia ihmisiä. Niitä on erittäin vaikeaa minun päässäni edes erottaa toisistaan.

Kulmuni lupasi puheenjohtajakisassa omistaa puolueelle Saksan liittokansleri Angela Merkelin tapaan kaksi päivää viikossa. Tämä on toistaiseksi onnistunut. Torstaisin Kulmuni on puoluetoimistolla Apollonkadulla. Hän painottaa, että ajattelulle on äärimmäisen tärkeää varata aikaa.

– Jos vain paahdetaan menemään sinne tänne, olemme vain virkakoneiston jatke. Lauantaisin kierretään maakuntaa. Sunnuntait koetan pyhittää lepopäiviksi. Silloin on tärkeää, että saa nukkua pitkään.

Pienellä tuuppauksella Kulmuni löytää lopulta myös politiikan ulkopuolisia harrastuksia. Kun työn tilalle on saatava muuta ajateltavaa, Kulmuni tekee niitä ihan tavallisia asioita: käy teatterissa tai retkellä, katsoo tv:tä ja seuraa kännykästä maailmantapahtumia. Ja jos aikaa olisi, hän laskettelisi enemmän.

Nyt ihan tavallinen Katri vetää vaaleanpunaisen villakangastakin ylleen. Hän allekirjoittaa pari ministerin kuittausta odottavaa paperia ja lähtee kadun yli tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokoukseen.

Katri Kulmuni

Ikä: 32

Ura: Elinkeinoministeri, keskustan puheenjohtaja, aiemmin varapuheenjohtaja, nousi eduskuntaan 2015 Lapin vaalipiirin ääniharavana, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen avustaja 2010–2011.

Perhe: Metsäteollisuus ry:n johtajana työskentelevä puoliso Jyrki Peisa.

Plus: Poliittinen esikuva Kerttu Saalasti, joka tuli politiikkaan myös pohjoisesta ja oli vahva alue- ja sivistyspoliitikko.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?