IS selvitti eduskunnan harraste­kerhojen kulut – ”Yhteisillä varoilla ei ryypätä”

Julkaistu:

Urheilukerho vie puolet kerhotoiminnan varoista, karaokekerho ei ole laulanut pariin vuoteen säveltäkään.
Eduskunnassa harrasteryhmiä riittää, mutta rahankäytössä on sordiino päällä.

Kansanedustajien ja eduskunnan työntekijöiden virkistystoimintaa varten on perustettu kolmisenkymmentä harrastusryhmää.

Takavuosien urheilukerhon kavalluksen jälkeen eduskunnan kerhorahat on pantu tarkkaan syyniin. Kerhot saavat rahaa vain kuitteja vastaan, ja kullekin kerholle määritellään vuosibudjetti.

Kansanedustajat ja eduskunnan virkamiehet saavat kerhotoiminnalleen rahaa 80 000 euroa vuosittain.

Liki puolet rahoista, noin 38 000 euroa, menee eduskunnan urheilukerholle. Urheilukerhon lippulaiva on eduskunnan jalkapallojoukkue, joka osallistuu ystävyysotteluihin ja saksankielisten maiden turnaukseen yhdessä Saksan, Sveitsin ja Itävallan kanssa.


Urheilukerhossa on lajijaostot myös muun muassa hiihdolle, suunnistukselle, juoksulle, golfille ja sählylle.

Viime vuonna eduskuntaan oli perusteilla atleettiklubi Arkadia, mutta se ei saanut toimintansa tueksi senttiäkään, koska sillä oli ”tavoitteiden toteuttamismahdollisuus urheilukerhon kautta”. Eduskunnassa on hyvät tilat liikuntaharrastuksiin kuntosaleineen ja pelikenttineen.

Toinen suurempi tuensaaja (noin 14 000 euroa) on tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkas, joka järjestää seminaarin noin kerran kuussa.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Muut harrastekerhot joutuvat tyytymään pienempiin tukirahoihin.

Esimerkiksi perinteiset kalakerho ja eräkerho saavat toimintansa tueksi 1 700-1 800 euroa vuodessa.

Eräkerhon puheenjohtaja Markku Eestilä (kok) kertoo, että kansanedustajat maksavat metsästysmatkansa itse.

– Käymme kutsujahdeissa, maakunnista tulee kutsuja ja katsotaan, kuka kerkiää käydä. Pidämme sidosryhmätilaisuuksia, joissa kuunnellaan asiantuntijoita ja käymme tutustumassa johonkin toimintaan.

– Kansanedustajat menevät jahteihin omalla kustannuksella ja mitään ei veloiteta. Kulut menevät tilaisuuksien järjestämiseen, taisimme hankkia VHF-puhelimia, ja varmaan sihteerin ja toiminnanjohtajan kuluja korvataan, Eestilä sanoi.


Eräkerhossa jäseniä on noin 50. Kerho osallistuu puoleenkymmeneen jahtiin vuodessa ja kerho kokoontuu parin kuukauden välein.

Osalla kerhoista ei ole ollut ainakaan kuluja aiheuttaneita tapahtumia lainkaan.

Esimerkiksi karaokekerho ei käyttänyt euroakaan viime vuonna. Tänä vuonna karaokekerholle myönnettiin valtuudet niin ikään 300 euron käyttöön, mutta kerholla ole ollut mitään toimintaa.

– Ei ole saatu edes syyskokousta pidettyä. Olen yrittänyt aktiivisesti etsiä uutta jatkajaa työlleni, karaokekerhon puheenjohtaja, varapuhemies Juho Eerola (ps) kertoi.

– Rehellisesti emme ole tehneet juuri mitään. Jokainen on laulanut karaokea omillaan. Järjestettiinköhän toissa vuonna puuronsyöntitapahtuma, missä laulettiin joululauluja karaokessa? Nämä eivät ole pelkästään kansanedustajien harrastekerhoja, vaan suurin osa jäsenistä on eduskunnan henkilökuntaa, Eerola jatkoi.


Eduskunta ei maksa kerhojen alkoholilaskuja.

– Tämä on mennyt tällaiseksi. Ei haluta maksattaa alkoholilaskuja, ja vaikka haluttaisiin, ei uskalleta. Jos jostain voi nykyisin kansanedustajia ja henkilökuntaa kehua, niin se on itsesäätely. Tajuamme itsekin jotain, ja yhteisillä varoilla ei ryypätä, Eerola totesi.

Aiempina vuosina karaokekerho järjesti Suomi Areenassa yhteistilaisuuden Porin Karaokekarhujen kanssa, ja karaokekerho kävi vuosittain laulamassa karaokea Kiinan lähetystössä.

Vuonna 2013 karaokekerho kävi laulamassa karaokea eduskunnan istuntopäivänä, kun se osallistui Tartu mikkiin -ohjelman nauhoituksiin.

Kovin vireää toimintaa kaikissa muissakaan kerhoissa ei ole, sillä toissa vuonna peräti kymmenen kerhoa ei käyttänyt euroakaan toimintaansa.

Esimerkiksi köyhyysryhmä, teollisuusryhmä tai tietoyhteiskuntaryhmä ei kuluttanut senttiäkään.

Veneily- ja vesistönsuojeluryhmä sekä vienninedistämisryhmä eivät tälle vuodelle kerhotukea enää hakeneet.

Tälle vuodelle avustettaviksi kerhoiksi hyväksyttiin kaksi uutta kerhoa: Love Saimaa sekä ulosottoon joutuneiden tukijat Eduskunnassa -ryhmä.

Kerhojen aktiivisuus riippuu usein myös vetäjiensä aktiivisuudesta, keväällä oli vielä eduskuntavaalit, ja moni kerhon puheenjohtaja ei enää ole kansanedustaja.

Esimerkiksi Love Saimaa -kerhon puheenjohtaja oli Kaj Turunen (kok), ulosottoon joutuneiden kerhoa veti Satu Taavitsainen (sd) ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen HLBTI.verkostoa johti Jani Toivola (vihr).

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt