Rinteen hallituksen menolisäykset herättivät huolen EU:n komissiossa – Suomelta pyydettiin lisäselvityksiä

Julkaistu:

Suomen vastauksessa painotetaan hallituksen sitoutumista 75 prosentin työllisyysasteeseen.
Suomi joutui antamaan EU:n komissiolle lisäselvityksen ensi vuoden alustavasta talousarviosuunnitelmastaan. Valtionvarainministeriö vastasi EU:lta saamaansa kirjeeseen viime keskiviikkona.

Komissio ilmaisee kirjeessä huolensa siitä, että Suomen budjetti on vaarassa poiketa merkittävästi EU:n neuvoston heinäkuisesta maakohtaisesta suosituksesta. Koska julkiset menot ovat kasvamassa liikaa, komissio suosittelee hillitsemään niitä.

Suomen lisäksi vastaavat kirjeet ovat lähteneet Euractiv-sivuston mukaan Italiaan, Espanjaan, Belgiaan, Ranskaan ja Portugaliin. Kirjeistä kertoi tänään Helsingin Sanomat.

Valtionvarainministeri Mika Lintilä (kesk) kommentoi EU:n lähettämää kirjettä ministeriönsä tiedotteessa viime viikolla. Hän sanoo osanneensa odottaa kirjettä sen perusteella, miltä Suomen julkisen talouden luvut näyttävät vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osan valossa.

– Meidän arviomme mukaan kyse ei ole erityisen vakavasta vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamatta jättämisestä. Lisätietopyyntö alleviivaa sitä, että hallituksen tulee päättää erityisesti työllisyyden lisätoimista, jotta saavutamme julkisen talouden tasapainon vuoteen 2023 mennessä, Lintilä sanoo tiedotteessa.

EU:n kirjeeseen on vastannut kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo. Hän painottaa vastauksessaan Suomen hallituksen tavoitteena olevan, että julkinen talous on tasapainossa vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteen onnistumisen kulmakiveksi hän nostaa hallituksen tavoitteen 75 prosentin työllisyysasteesta hallituskauden loppuun mennessä.

– Ottaen huomioon Suomen talouden pitkän aikavälin haasteet työllisyysasteen nostaminen on välttämätöntä talouden kestävyyden kannalta, Saarenheimo kirjoittaa.

Saarenheimo sanoo muutaman A4:n mittaisessa vastauksessaan hallituksen perustaneen erilaisia työryhmiä työllisyyden parantamiseksi ja vakuuttaa sen olevan sitoutunut tavoitteeseen pääsyyn.

Kirjeessä selvitetään myös ensi vuoden kertaluonteisia menolisäyksiä. Hallituksen ”tulevaisuusinvestoinnit” on tarkoitus kattaa valtion omaisuuden myynnillä, jolloin ne eivät kasvattaisi julkista velkaantumista.

Vastauksessa katsotaan, ettei Suomi ole vaarassa rikkoa EU:n sääntöjä menojen väliaikaisesta kasvusta huolimatta ja julkisen talouden alijäämä jää merkittävästi alle kolmen prosentin rajan.

Komissio julkistaa arvionsa euroalueen maiden alustavista talousarviosuunnitelmista marraskuun loppuun mennessä. Siltä odotetaan tällä viikolla vastausta Suomen selventävään kirjeeseen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt