PS tyrmää ideat liikenteen päästöjen suitsimisesta – sivaltaa muita puolueita: ”Ajetaanko tässä autoilun Neuvostoliittoa?”

Julkaistu:

Perussuomalaiset eivät syytä työryhmää radikaaleista ideoista vaan poliitikkoja päättömistä tavoitteista. Työryhmä esittää, että bensan ja dieselin myyntiin tulisi kiintiöt, joita valtio myisi.
Perussuomalaiset tyrmäävät liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän ideat liikenteen päästöjen ohjauskeinoista. Taloustieteen professori Matti Liskin työryhmä esittää, että bensan ja dieselin myyntiin tulisi kiintiöt, joita valtio myisi.

PS alleviivaa, ettei se syytä työryhmää ideoista vaan poliitikkoja päättömistä tavoitteista.

– Tutkijoiden rajussa ulostulossa on nähtävissä konkreettisesti, miten järjettömiä päätöksiä liikenteen rajoittamisesta muut kuin perussuomalaiset ajavat, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä toteaa.

– Professori Liski on itsekin todennut, että he vain kertovat, miten tavoitteisiin päästään. Tässä sitten on vastaus hulluille tavoitteille siis.

Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Liskin työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotuksia siitä, miten Suomi onnistuisi puolittamaan päästöt vaaditussa ajassa.

– Eihän meidän ehdotus ole radikaali, vaan päättäjien asettama tavoite on radikaali. Me vain kerromme, kuinka tavoitteeseen voidaan päästä, Liski sanoi Ylellä ehdotusta esitellessään.

Liikenteen päästöt ovat laskeneet viimeisen 30 vuoden aikana vain vähän ja nyt ne pitäisi puolittaa kymmenessä vuodessa. Mäkelä viittaa tiedotteessaan paitsi hallituksen tavoitteisiin myös vuoden 2018 lopulla kaikkien muiden paitsi perussuomalaisten allekirjoittamiin ilmastolinjauksiin.

– Me jäimme siitä pois, koska ymmärsimme, että linjaukset ovat mahdottomia. Ymmärsiköhän kokoomus ja keskusta, mitä olivat päättämässä? Ovatko he tekemässä sosialistien kanssa tarkoituksella Suomesta autoilun Neuvostoliittoa, suunnitelmataloutta? Mäkelä ihmettelee.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni alleviivaa lähettämässään tiedotteessa, että siirtymän fosiilisista polttoaineista uusiutuviin kotimaisiin polttoaineisiin on oltava reilu kaikkien suomalaisten kannalta.

– Muutosta ei voida maksattaa vain pienituloisilla tai pitkien etäisyyksien ihmisillä. Isossa osassa maata auto on välttämättömyys, kun etäisyydet ovat pitkiä. Lisäksi läheskään kaikilla ei ole varaa vielä lähitulevaisuudessakaan esimerkiksi sähköauton hankintaan, Kulmuni sanoo.

Esimerkki: Mökkimatkan kallistuessa mökkeily vähenisi

Liskin työryhmään kuuluneiden Aalto-yliopiston taloustutkijoiden mukaan hallituksen tavoittelema liikennepäästöjen puolittaminen onnistuu parhaiten polttoaineiden päästökaupalla. Tähän päädyttiin, koska sen katsotaan kuormittavan taloutta ja kuluttajia vähiten. Liskin mukaan kaikki muuta tavat tavoitteeseen pääsemiseksi olisivat kalliimpia.

Käytännössä päästökauppa toimisi niin, että polttoaineen jakelijat ostaisivat valtiolta huutokaupassa lupia polttoaineen myymiseen. Luvan hinta sidottaisiin polttoaineen sisältämään hiileen eli päästöihin.

Lopputuloksena on polttoaineen kallistuminen, mikä taas muuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymistä. Esimerkiksi mökkimatkan hinnan kallistuessa osa ihmisistä vähentäisi mökkeilyään.

Raportin mukaan päästökauppa takaisi sen, että hallituksen tavoitteisiin päästään varmasti, vaikka muu järjestelmä pysyisi ennallaan. Etukäteen ei voi kuitenkaan ennustaa, mille tasolle polttoaineen hinta kohoaisi.

Kurittaisi teollisuutta ja pienituloisia

Kovimmin päästökauppa rasittaisi kuljetusintensiivistä teollisuutta, pienituloisia ja maaseudulla asuvia.

– On osapuolia, joille tämä järjestely voi tulla henkilökohtaisessa elämässä kalliimmaksi kuin vaikkapa sähköautotuki, Liski myöntää.

Raportissa kuitenkin ehdotetaan, että tällaisille ryhmille voitaisiin myöntää hyvityksiä. Liskin mukaan päästökauppa tuottaisi valtiolle miljardien eurojen tulovirtoja ja niitä voisi käyttää esimerkiksi autolla liikkuvien työmatkalaisten hyvityksiin.

Lisäksi päästökauppa lisäisi väistämättä bensaturismia rajaseuduilla. Liski ei kuitenkaan usko, että se romuttaisi koko järjestelmää.

Sähköautotuki ei kannata

Raportissa todetaan, että ihmisten valintojen suora ohjaaminen johtaa aina tehottomaan ratkaisuun. Tutkijoiden mukaan erilaiset tuet, kuten sähköautotuki, tulisivat lopulta kalliiksi eikä tavoitteisiin päästäisi tarpeeksi varmasti. Liskin mielestä Suomen ei pidä lähteä mukaan esimerkiksi merkittäviin sähköautotukiin.

– Autonvalmistajat lobbaavat ja ”kilpailuttavat” maita sillä, kuka sähköautot saa. Suomella ei ole rahaa kilpailla sähköautoista Norjan tai ylipäätään kenenkään kanssa.

Liski arvioi, että päästökauppamalli saataisiin rakennettua nykyisen järjestelmän päälle puolessatoista vuodessa. Yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä epäselviä.

– Tässä kohtaa pitäisi palkata armeija lakimiehiä, jotka katsovat, missä ovat lakitekniset haasteet. Kaikki edellytykset pitäisi olla, hän arvioi.

Valtionvarainministeriön käynnisti hiljattain oman työryhmänsä selvittämään liikenteen verotuksen uudistamistarpeita ilmastotavoitteiden ja valtiontalouden näkökulmasta.

Työryhmän tehtävänä on arvioida liikenteen nykyisen verojärjestelmän sekä muiden verokeinojen ja veronluonteisten maksujen toimivuutta ja vaikutuksia.

Klo 13:58 Juttuun lisätty Katri Kulmunin kommentit.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt