Sdp:n ja keskustan nokkapokka jatkuu – Lindtman tyrmää Kulmunin puheet menolisäysten perumisesta: ”Olisin hyvin varovainen”

Julkaistu:

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi Suomen Kuvalehdelle, että hallitus voi joutua leikkaamaan pysyviä menolisäyksiä, jos työllisyystavoite ei toteudu. Lindtman ei suostu puhumaan lainkaan päätösten perumisesta.
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tyrmää keskustan puheenjohtajan, elinkeinoministeri Katri Kulmunin puheet siitä, että pysyviä menolisäyksiä voidaan leikata, jos hallituksen työllisyystavoite ei toteudu.

– Nyt olisi tärkeää, että koko hallitus ja kaikki ministerit keskittyisivät vaihtoehtoon a, eli siihen, miten työllisyystavoite saavutetaan ja kaikki voimat käytettäisiin siihen eikä vaihtoehdon b, c tai d miettimiseen. Lähtökohtana on, että hallitus tekee tarvittavat toimet ensi syksyyn mennessä, joilla pystytään osoittamaan, että ne tuottavat sen 30 000 työpaikkaa, Lindtman sanoo IS:lle.

Kulmuni sanoi Suomen Kuvalehdelle, että hallitus voi joutua perumaan pysyviä menoja, jos ”käy huonosti ja työllisyys ei kasva”.

Käytännössä pysyvissä menolisäyksissä on kyse hallituspuolueiden keskeisistä vaalilupauksista – esimerkiksi eläkeläisten etuuksien parantamisesta, luonnonsuojelurahoista, koulutussatsauksista ja kehitysyhteistyömäärärahoista. Ensi vuonna hallitus lisää pysyviä menoja 1,1 miljardilla eurolla.

Lindtman tarraa kiinni eläkkeisiin: Sdp on luvannut nostaa alle 1 400 euron eläkettä saavien nettotuloja sadalla eurolla kuukaudessa. Lupauksen toteutuminen täysimääräisenä on vielä hämärän peitossa.

– Luottamus suomalaiseen eläkejärjestelmään, on kyse työeläkkeistä tai valtion maksamista kansan- tai takuueläkkeistä, on todella keskeinen osa niin nykyisten kuin tulevienkin eläkeläisten arjen turvallisuutta. Olisin itse hyvin varovainen siinä, että lähtisin spekuloimaan ylipäätään esimerkiksi eläkkeiden heikentämisellä, Lindtman sanoo.

Kulmunin lausunnot eivät ole sinänsä yllättäviä, sillä hallitusohjelman mukaan ”aiemmin tehtyjä menolisäyksiä arvioidaan”, ellei ensi elokuun budjettiriiheen mennessä ole tehty toimenpiteitä 30 000 lisätyöllisen edestä. Hallituskauden loppuun mennessä lisätyöllisiä pitäisi olla 60 000.

Oleellista on se, että Sdp ja keskusta, kaksi päähallituspuoluetta, tulkitsevat hallitusohjelmakirjausta eri tavoin.

Pääministeri Antti Rinne (sd) linjasi Suomen Kuvalehdelle toissa viikolla, että hallitus voi joutua tarkastelemaan uudelleen kertaluontoisia ”tulevaisuusinvestointeja”, mutta pysyviin menoihin ei tulla puuttumaan eikä eläkekorotuksia tai perusturvan parannuksia peruta.

Antti Lindtman, pääministeri Rinne sanoi hallitusohjelman julkistuksen yhteydessä, että menoja ei viedä eteenpäin, jos työllisyystavoite ei toteudu. Miten se pitäisi ymmärtää? Mitä menoja ei viedä eteenpäin, jos tavoite ei toteudu?

– Tämä budjetti, joka ensi vuodelle on rakennettu, niin siellä on pysyvien menojen vastapainoksi pysyviä tuloja. Sen ohella tehdään toimet ensi syksyyn mennessä 30 000 työpaikasta, tähän nyt on syytä laittaa kaikki panokset.

Onko hallituksen sisällä päinvastaisia tulkintoja siitä, mitä tehdään, jos tavoite ei toteudu?

– Kaikki se energia, joka käytetään jossitteluun, kannattaisi käyttää siihen, että hallituksen työllisyystavoite toteutuu. Eihän sote-uudistustakaan lähdetä tekemään niin, että entä jos se ei toteudu. Pääministeri Rinne totesi budjettikeskustelussa hyvin selkeästi hallituksen kantana, että tällä hallituksella ei ole halua lähteä tekemään leikkauksia ihmisten toimeentuloon.

Tulivatko Kulmunin näkemykset sitten Sdp:lle yllätyksenä?

– Itse näen niin, että Sdp on sitoutunut siihen, että hihat kääritään ja teemme kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta hallituksen tavoite toteutuu. Hallituksen työn lähtökohtana pitää olla, että hallitus toteuttaa ne tavoitteet, jotka se on itselleen asettanut.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt