Sote-paini alkoi taas – sote­veteraani Anu Vehviläinen vakuutteli: 200 miljoonaa veron­maksajien rahaa ei mennyt hukkaan

Julkaistu:

”Tämä on jo seitsemäs hallitus ja kuudes malli”, ex-kunta- ja uudistusministeri Vehviläinen summasi eduskunnassa.
Sote-uudistus nousi tiistaina jälleen politiikan agendalle, kun perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi hallituksen satsaavan ensi vuonna sote-kehittämishankkeisiin 70 miljoonaa euroa.

Myös eduskunnassa päästiin vääntämään sotesta, kun Kiuru esitteli lakiesityksen, jossa säädetään kuntien ja kuntayhtymien oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– Kun tämä liittyy soteen, niin haluan käyttää tilaisuutta vedotakseni vielä kerran ministeri Kiuruun ja koko hallitukseen: sitäkö tämä maa todellakin tarvitsee, uutta hallintoa, sitä te olette sote-uudistuksessa esittämässä, maakuntatasoa kuntien ja valtion väliin, uusia poliitikkotoimielimiä, uusia virkoja, uusia vaaleja. Tähän asti on sanottu, että samalla lakkautetaan Elyt ja Avit ja maakuntien liitot – ei lakkauteta, tuodaan vain uutta hallintoa! Ben Zyskowicz (kok) haastoi.

Kokoomus oli tosin viime hallituskaudella maakuntamallin takana, mutta käänsi kelkkansa, kun sote-uudistus kaatui vain viittä viikkoa ennen eduskuntavaaleja ja vei samalla Juha Sipilän (kesk) hallituksen mennessään.

Nyt keskusta on rakentanut sote-mallin viime hallituskauden oppositiopuolueiden kanssa, jotka haukkuivat tuolloin keskustan ja kokoomuksen mallin maan rakoon.

Antti Rinteen (sd) hallitus rakentaa sote-uudistusta Sipilän hallituksen tavoin 18 maakunnan ympärille, mutta laaja valinnanvapausmalli on heitetty romukoppaan ja Uudellemaalle, pääkaupunkiseudulle tai Helsingille sorvataan erillisratkaisua.

– Viime kaudella ajettiin markkinaehtoista sotea kuin käärmettä pyssyyn. Rinteen hallitus ajaa koko kansan sotea, joka nojaa julkiseen palvelutuotantoon, Maria Guzenina (sd) mainosti.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kertoi pitävänsä uudistuksen valmistumista uskottavuuskysymyksenä koko Suomen poliittisen järjestelmän kannalta.

Kurvisen puheista vie tehoa pois se, että samaa argumenttia viljeltiin usein jo viime hallituskaudella, mutta siitä huolimatta uudistus kaatui.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajaa Anu Vehviläistä (kesk) voi pitää soteveteraanina, sillä hän muistaa uudistuksen eri vaiheet 2003 alkaneesta hallituskaudesta alkaen.

– Alun perin kuntaministeri Hannes Mannisen kautta tuli esitys, että tehtäisiin puitelaki, jossa velvotettaisiin kuntia – joita oli silloin melkein sata enemmän – yhteistoiminta-alueisiin, joiden väestöpohjassa piti olla 20 000 asukasta, Vehviläinen kertaa.

Silloin ei puhuttu vielä sotesta tai sote-uudistuksesta, vaan painotettiin riittävän väestöpohjan luomista perusterveydenhuollon palveluille – perusterveydenhuollon nosti uudistuksen keskiöön tiistaina myös Kiuru.

– Kymmenen vuoden aikana tehtiin noin sata kuntaliitosta. Vuonna 2011 eduskunta oli jo samanmielinen siitä, että sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito pitää nivoa yhteen, liikenneministerinä 2007–2011 ja kunta- ja uudistusministerinä 2015–2019 toiminut Vehviläinen jatkaa.

Vehviläinen summaa, että Rinteen hallitus on seitsemäs hallitus, joka painii sote-uudistuksen kimpussa.

– Tämä on jo seitsemäs hallitus ja kuudes malli. Tuntemukseni on, että jos katsotaan kuntien taloudellista tilannetta – sote-menot ovat joissakin kunnissa melkein 70 prosenttia – niin on ehdottoman tärkeää, että uudistus tehdään. On myös tärkeää, että ei tule elementtejä, jotka vaarantavat uudistuksen läpimenon eduskunnassa.

Yksi Sipilän hallituskauden soteflopin sivujuonne on se, että sote-uudistuksen valmisteluun ehdittiin käyttää 200 miljoonaa euroa.

Menivätkö nämä rahat kankkulan kaivoon?

– Eivät, iso osa rahoista on mennyt digitalisaation edistämiseen, niitä jäi myös 200 miljoonaa käyttämättä, Vehviläinen sanoo.

Miten digiin käytetyistä rahoista hyödytään nyt?

– Tarkoitan muun muassa sitä, että viimeisen kahden–kolmen vuoden aikana tehty valmistelutyö on nyt hyödynnettävissä, tässäkin uudistuksessa on pohjana maakunnat ja samat toimijat, pois lukien laajan valinnanvapauden mukaiset yksityiset toimijat.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt