Erdogan pelottelee EU:ta 3,6 miljoonalla syyrialaisella – Haavisto: ”Pakolaisilla uhkailu tuntuu sopimattomalta”

Julkaistu:

Jopa 800 Isisin jäsentä karannut leireiltä – Haaviston tietojen mukaan joukossa ei olisi Suomen kansalaisia.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kuvailee humanitääristä tilannetta alueella huolestuttavaksi.

Humanitääriset järjestöt ovat nostaneet avionsa avun tarpeessa olevien ihmisten määrästä jopa 400 000:een. Sähkön ja veden jakelu on osittain keskeytynyt ja kulkutaudit sekä epidemiat uhkaavat levitä.

Kun myös Syyrian joukot ovat nyt siirtämässä omia sotavoimiaan alueelle, ovat ihmiset Haaviston mukaan vaarassa jäädä täysin rintamien väliin.

– Tästä voi tulla hyvin suuri soppa. On vaikea ennustaa, mihin tilanne kehittyy, Haavisto sanoo.

Suurin pakolaispaine on hänen mukaansa Syyrian sisällä.

Haavisto kommentoi aihetta Ilta-Sanomille tänään maanantaina puhelimitse Luxemburgissa järjestetyn EU:n ulkoministerien kokouksen jälkeen.

Yksi Turkin motiiveista Syyriaan hyökkäämiselle uskotaan olleen tilan raivaaminen turvavyöhykkeelle, jonne se pyrkii siirtämään suuren osan 3,6 miljoonasta maassaan asuvasta syyrialaispakolaisesta.

Haavisto muistuttaa, ettei EU tue järjestelyä.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on myös viime päivinä uhkaillut maansa rajan avaamisella EU:n suuntaan, jos EU arvostelee Turkin hyökkäystä Syyriaan ja kutsuu sitä maahan tunkeutumiseksi.

– Tässä kohtaa pakolaisilla uhkailu tuntuu aika sopimattomalta.

Haavisto ei kuitenkaan usko, että syyrialaispakolaisia lähtisi siirtymään suuressa määrin EU:n puolelle, vaikka Erdogan toteuttaisikin uhkauksensa.

Moni on asunut Turkissa jo pitkään ja valmistautunut aiemmin jo palaamaan takaisin Syyriaan.

– Lähtisivätkö nämä 3,6 miljoonaa ihmistä jonnekin ihan muuhun suuntaan, Haavisto pohtii.

– Varmaan lähtisivät ajettuna tai työnnettynä, mutta se olisi ristiriidassa kaikkien kansainvälisten normien kanssa.

EU tuomitsi tänään maanantaina Turkin hyökkäyksen Pohjois-Syyriaan ja vaatii Turkkia lopettamaan sotatoimensa sekä vetämään joukkonsa pois Koillis-Syyriasta.

Maanantaina ei tehty ulkoministerien kesken yhteistä päätöslauselmaa EU:n laajuisesta yhteisestä asevientikiellosta, vaan jäsenmaat panevat Haaviston mukaan kiellon täytäntöön oman lainsäädäntönsä puitteissa.

Hänen mukaansa asevientikiellossa edettiin ”kevyemmän” sopimuksen kautta siksi, että kaikki 28 jäsenmaata olivat asiasta yksimielisiä.

– Nyt siis toteutetaan asevientikielto maahan, joka on Naton jäsen. Tämä on tietysti Nato-maille hyvin poikkeuksellinen tilanne.

Myös Suomi päätti viime viikolla asevientikiellostaan Turkkiin.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) kuvaili julkilauselmaa Ilta-Sanomille tänään ”lepsuksi ja vaisuksi suoritukseksi”.
Haavisto kertoo kuitenkin olevansa kokouksen antiin tyytyväinen.

– Nyt Turkkiin ei ainakaan jatku EU:n suunnasta asekauppa sellaisille aseille, joita hyökkäyksessä voidaan käyttää.

– Olin myös tyytyväinen siihen, että Turkin hyökkäys tuomittiin hyvin selväsanaisesti. Oikeastaan parasta, mitä saattoi tältä kokoukselta odottaa.

Turkin toimien aiheuttaman sekasorron on pelätty myös johtavan Isisin uuteen järjestäytymiseen alueella. Kurdiviranomaiset kertoivat viikonloppuna jopa 800:n Isisin jäsenen karanneen leireiltä.

Haaviston mukaan tiedossa ei ole, että Suomen kansalaisia olisi karanneiden joukossa.

– Meillä on sen verran tietoa, että ainakin joissain vankiloissa on myös mahdollisesti Suomen kansalaisia, miespuolisia taistelijoita. Mutta ei tietoa siitä, missä vankiloissa tai mitä heille nyt tapahtuu.

Suomen viranomaiset seuraavat hänen mukaansa tilannetta.

– Kun ihmiset lähtevät leireiltä tai niiden vartiointi ja apu vähenee, niin totta kai seuraamme ihmisten kulkureittejä ja olemme valmiudessa siihen, että eri reittejä pitkin voivat ihmiset pyrkiä kohti Suomea.

Hän muistuttaa, että mikäli henkilö ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen, on hänellä kuitenkin oikeus palata kotimaahan.