Puolustusvaliokunnan pj Ilkka Kanerva lyttää EU:n Turkki-kannanoton: ”Lepsu ja vaisu suoritus”

Julkaistu:

Ulkoasiainvaliokunnan jäsenet Paavo Arhinmäki (vas) ja Kimmo Kiljunen (sd) väläyttävät Syyriaan hyökänneelle Turkille pakotteita.
EU-maiden ulkoministerit tuomitsivat maanantaina kokouksessaan Turkin sotilastoimet Koillis-Syyriassa. Ulkoministereiden mukaan hyökkäys vaikeuttaa ponnisteluita Syyrian rauhanprosessin eteen.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) pitää julkilauselmaa ”lepsuna ja vaisuna suorituksena”.

– Ajatteletko, että Erdoganin puolella (Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan), kurdien suunnalla tai al-Assadin asemissa (Syyrian presidentti Bashar al-Assad) ruvetaan suurennuslasilla katsomaan, että kun EU on tätä mieltä, meidän täytyy ottaa toinen asento. Tämä alleviivaa sitä, että ei julkilauselmilla saada näitä asioita korjattua, Kanerva sanoo.

– Odottaa pitäisi enemmän. Jos ajattelet, mistä Suomessakin on presidentin suulla puhuttu, kuinka kolme valtakeskusta pitäisi kehittää neliöksi, että EU:llakin olisi kansainvälisessäkin politiikassa painoarvo, Kanerva lisää.

Ulkoasiainvaliokunnan jäsenet Paavo Arhinmäki (vas) ja Kimmo Kiljunen (sd) väläyttävät Turkille pakotteita.

– Se olisi erittäin kova, mutta perusteltu toimi. Turkki on osoittanut hyökkäyksellään, että se ei paljon välitä omien kumppaneidensa näkemyksistä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimiva Arhinmäki sanoo.

Kiljusen mukaan EU ei voi toimia ”kaksilla mittareilla”.

– Se on ajatuksen arvoinen asia, kun niitä (pakotteita) on vastaavassa tilanteessa otettu käyttöön joihinkin muihin ilmansuuntiin.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps) katsoo, että EU:n laajuinen asevientikielto Turkkiin olisi ensimmäinen askel ja pakotteitakin voidaan harkita, jos tilanne kehittyy entistä huonompaan suuntaan.

– Asevientikielto ei ainakaan Erdoganin omien sanojen mukaan häntä hetkauta, mutta jos ruvetaan tekemään talouspakotteita, ne hetkauttavat kovastikin.

Kanervan mielestä pakotteetkaan eivät välttämättä tuo ratkaisua.

– Pitäisi rakentaa neuvottelupöytää.

Turkki on Naton jäsen. Kokoomuksen puheenjohtaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Petteri Orpo katsoo, että Turkin Nato-jäsenyys tekee kiistan ratkaisemisen yhä vaikeammaksi.

– Se näkyy Yhdysvaltojen vaikeutena löytää järkevää linjaa. Turkki tuo Naton sisäiseen toimintaan hyvin paljon vaikeutta.

Niikon mukaan al-Assadin hallintoa tukeneella Venäjällä olisi ”näytön paikka luoda rauhaa ja vakautta, kun Yhdysvallat ei halua olla sitä Syyriaan ajamassa”.

Myös Orpo uskoo, että Venäjä voisi toimia Syyriassa vakauttavana tekijänä, vaikka hän sanookin, että pommituksia Syyriassa suorittaneen Venäjään on vaikea liittää vakauden ja rauhan tuojan elementtejä.

– Tässä ovat kaikki asiat menneet päälaelleen. Yhdysvaltojen ratkaisu vetäytyä Syyriasta tuntuu erittäin epäreilulta ja väärältä, kurdit ovat olleet keskeinen liittolainen kauhun kalifaatin eli Isisin lyömisessä.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan Syyriassa voi olla liikkeellä jopa 400 000 sisäistä pakolaista.

Erdogan uhkasi viime viikolla avata Turkissa oleville 3,6 miljoonalle pakolaiselle portit Eurooppaan, jos EU määrittelee Turkin operaation hyökkäykseksi. Turkin mukaan operaatio Pohjois-Syyrian kurdijoukkoja vastaan on rauhanoperaatio.

Arhinmäen ja Niikon mukaan käynnissä on jo pakolaiskriisi, kun sadattuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan. Kiljunen puhuu humanitäärisestä kriisistä.

– Minua häiritsee, kun siellä on ihmisiä hädässä, niin keskustelun teemana eduskunnassa oli hallitsevasti, miten pidämme Euroopan rajat kiinni. Erdogan pelaa härskisti pakolaiskortilla, mutta ei meidän pidä viedä keskustelua siihen suuntaan, että Geneven pakolaissopimusta ei olisi olemassakaan, Kiljunen sanoo.

Orpo valittelee, että ”eurooppalaisia ratkaisuja” ulkorajavalvontaan, tehokkaaseen turvapaikkatutkintaan ja tehokkaisiin palautuksiin ei ole saatu ”oikein ollenkaan eteenpäin” vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen.

Jos laajamittainen pakolaiskriisi toistuisi, niin Niikon mielestä Suomen pitäisi sulkea rajansa ja ”ajaa esimerkiksi Australian mallia, jossa pakolaiset sijoitetaan jonnekin muualle kuin Euroopan mantereelle”.

– Näistä saarivaihtoehdoista on keskusteltu menneinä vuosina, mutta niistä ei ole syntynyt päätöstä, erilaisia vaihtoehtoja pitäisi hakea, Niikko perustelee yllättävää ideaansa.

Orpon mukaan rajoja ei voi sulkea noin vain, vaan asioista pitäisi sopia ”eurooppalaisittain etukäteen, ettei olla Ruotsin kanssa siinä tilanteessa, että aletaan kuskata sinne takaisin porukkaa”.

Arhinmäen mielestä EU-maiden kesken pitäisi sopia keskinäisestä taakanjaosta Turkin aiheuttamasta tilanteesta riippumatta.

– Pitää kääntää asia niin päin, että jos Suomeen kohdistuisi samanlainen paine kuin tällä hetkellä erityisesti Kreikkaan, Kyprokseen ja muihin Välimeren maihin, niin olisimmeko silloin sitä mieltä, että olisi kohtuullista, että taakkaa jaettaisiin.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus on edellyttänyt, että taakanjaossa olisi mukana noin 20 EU-maata.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt