Hoitajalupauksen perustavanlaatuinen ongelma – Krista Kiuru myöntää, että kymmenien tuhansien hoitajajoukkoa ei ole olemassa

Julkaistu:

Hallitus laskee hoitajalupauksen hintalapuksi 233 miljoonaa vuodessa, Kuntaliitto jopa puoli miljardia.
Hallituksen hoitajalupauksen hintalappu on arviolta 233 miljoonaa euroa vuodessa, käy ilmi hallituksen esitysluonnoksesta, jota on valmisteltu syksyllä henkilöstömitoitusta varten asetetussa jaostossa.

Jatkossa jokaista vanhusta kohti on tarkoitus olla tehostetussa palveluasumisessa vähintään 0,7 työntekijää.

Uusi henkilöstömitoitus on tulossa voimaan ensi elokuussa, mutta lakiin on tulossa siirtymäaika, jotta kunnilla, kuntayhtymillä ja palveluntuottajilla voivat varautua henkilöstötarpeen ja kustannusten kasvuun.

Siirtymäaika loppuu seuraavien eduskuntavaalien kynnyksellä 1.4.2023.

Hallitus on saanut oppositiolta tämän viikon budjettikeskusteluissa kritiikkiä siitä, ettei se ole varannut rahaa 4400:aan hoitajaan, jotka vaadittaisiin uuden henkilöstömitoituksen toteuttamiseksi.

Jaoston linjauksista perjantaina kertoneen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan henkilöstömitoitukseen tarvittavat rahat tullaan varaamaan ensi kevään kehysriihessä.

– Vaadimme hallituksen esityksen määrämittaista täyttämistä, ja kun hallituksen esitys saadaan eduskuntaan, niin siinä se Kiurun linja näkyy.

Vanhuspalveluja uudistavan työryhmän jaoston työssä mukana ollut Kuntaliitto on laatinut kustannusten noususta rajumman arvion: Kuntaliiton mukaan kustannukset olisivat 470 miljoonaa nykyistä suuremmat jo 2023, mikäli tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus pysyy ennallaan. Vuonna 2033 kustannukset olisivat Kuntaliiton mukaan jo 1,2 miljardia eli 64 prosenttia nykyistä suuremmat.

Kiuru muistuttaa, että Kuntaliitto oli jaostossa muiden tahojen mukana laatimassa vaikutusarviota, jossa päädyttiin eri lukuihin kuin Kuntaliiton omissa laskelmissa.

– Käsittääkseni Kuntaliitto tavoittelee laskelmillaan sitä, että palvelutarpeen kasvu tulee olemaan merkittävää ja siihenkin pitää pitkällä juoksulla varautua. Tämä ei koske vain palveluasumista, vaan vanhusten hoitoa laajemmin.

Pääministeri Antti Rinne (sd) sanoi ennen eduskuntavaaleja, että 0,7:n kirjaus koskee hoitotyöntekijöitä.

Henkilöstömitoitukseen ollaan kuitenkin laskemassa myös muun muassa hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja hoiva-avustajat, joiden tehtävät liittyvät vanhusten perustarpeista huolehtimiseen, kuten peseytymisessä ja ruokailussa auttamiseen, siivoamiseen ja asiointeihin.

Kiurun painottaa, että esimerkiksi hoiva-avustajat lasketaan henkilöstömitoitukseen mukaan vain ”välittömän hoitotyön” osalta – hallituksessa puhutaankin siitä, että nyt ”hoitajamitoitus” toteutuu ensimmäistä kertaa.

Miten hallitus takaa sen, että 0,7 mitoitus myös toteutuu? Tehostetaanko valvontaa?

– Odotan asiantuntijoiden esityksiä valvojien tehostamiseksi. Koska laiminlyöntejä on ollut niin paljon, on epäiltävissä, että tilanne ei ainakaan helpommaksi muutu.

Hallituksella on yksi perustavanlaatuinen ongelma – hoitajia ei ole riittävästi. Mistä löydätte 4400 hoitajaa vuoteen 2023 mennessä sitovan henkilöstömitoituksen toteuttamiseksi?

– Asiantuntijoiden esittämä tiekartta hoitajien saamiseksi on ollut yksimielinen, se antaa tukea sille, että hoitajat olisi tässä ajassa saatavissa, Kiuru aprikoi.

Kiuru ei ota kantaa hoitajien palkka-asioihin, mutta arvelee, että työmarkkinajärjestöjen piirissä käydään ”varmasti aika laajaa keskustelua siitä, minkälainen motivaattori palkka on vetovoiman näkökulmasta”.

Julkisuudessa on puhuttu myös alaa vaihtaneista hoitajista, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on puhunut THL:n raporttiin viitaten jopa 72 000 hoitoalan koulutuksen saaneen henkilön reservistä.

Helsingin Sanomien mukaan sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntatyönantajien tarkemmassa selvityksessä on käynyt ilmi, että alanvaihtajia on vain 9 724.

Kiuru myöntää, että valmistelutyössä on osoittautunut, että ”mahdollinen palaajien reservi on tosiasiassa pienempi kuin on alkuun ajateltu”.

– Tosin sekin on tuhansia ihmisiä. Jos säälliset työolosuhteet voidaan turvata, uskon, että se toimii vetovoimatekijänä.

Hallituksen esitysluonnoksessa väläytetään myös työperäistä maahanmuuttoa keinona saada lisää työntekijöitä vanhuspalveluihin.

Uuden teknologian odotetaan vähentävän rutiininomaista työtä ja siten parantavan työn mielekkyyttä.

Suomi ikääntyy kovaa vauhtia: yli 75-vuotiaita on Tilastokeskuksen mukaan tänä vuonna 525 000 ja 2025 jo 692 000.

Kotihoidonkin asiakasmäärät ovat kasvaneet kahden vuoden aikana 4000 asiakkaalla ja kasvun ennustetaan nopeutuvan.

Kiurun mukaan myös kotihoidon henkilökunnan saatavuus on varmistettava. Hallitusohjelmassa on varattu kotihoitoon 45 miljoonan euron potti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt