Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin kolme viikkoa sitten – nyt se halutaan perua: ”Jälkiviisaus on aina oma viisauden lajinsa”

Julkaistu:

Turkkiin jo myönnettyjen sotatarvikkeiden vientilupien peruuttamista on tarkoitus selvittää.
Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan hallituksen on tarkoitus selvittää, onko Turkkiin jo myönnetyille sotatarvikkeiden vientiluville tehtävissä jotain.

– Sen voin kyllä todeta, että aivan yksinkertaista lupien peruuttaminen ei ole. Ja on syytä myös seurata EU-maiden käytänteitä.

Kaikkonen kertoi eilen keskiviikkona Twitterissä, että Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin, eikä uusia asevientilupia Suomesta Turkkiin tässä tilanteessa myönnetä.



19. syyskuuta eli vain muutama viikko sitten Valtioneuvosto kuitenkin vielä myönsi vientiluvat Turkkiin ilma-alusten lähetysalustoille ja niiden varaosille. Luvat tehtiin Kaikkosen mukaan kokonaisharkinnan pohjalta.

Ilma-aluksia käytetään miehittämättömien, harjoitusten maalilennokkitoiminnassa käytettävien ilma-alusten lähettämiseen.

Kaikkonen myöntää, että tässä tilanteessa kolme viikkoa sitten myönnettyjä lupia ei enää myönnettäisi.

– Näitä tuotteita ei pidetty niin ihmisoikeussensitiivisinä. Tässä tilanteessa tilanne on selvästi muuttunut, hän myöntää.

Turkki on myös jo pitkään halunnut torpata kurdialueen synnyn Syyrian vastaiselle rajalleen. Sen mukaan YPG on uhka sen turvallisuudelle.

Kaikkonen muistuttaa, että maa ei kuitenkaan ollut suorittamassa sotilaallista operaatiota vielä kolme viikkoa sitten.

– Eikä tämä nyt välttämättä vielä viikkokaan sitten ollut monellakaan tässä maapallossa tiedossa, että mikä tilanne olisi tällä hetkellä. Jälkiviisaus on aina oma viisauden lajinsa, mikä on aina helpompaa.

Vientilupien ulko- ja turvallisuuspoliittisen harkinnan suorittaa ulkoministeriö, ja lupa valmistellaan yhteistyössä puolustusministeriön virkamiesten kanssa.

Merkittävämmissä kaupoissa luvat tulevat vielä Valtioneuvoston harkintaan puolustusministeriön esityksestä.

Tapauskohtaisessa kokonaisharkinnassa arvioidaan hakijaa ja loppukäyttäjää, määrämaata ja lähialuetta. Myös tuotteen ominaisuudet ja käyttötarkoitus otetaan huomioon.

Turkki on Suomelle merkittävä asevientimaa. Puolustusministeriön mukaan viime vuonna Turkkiin myönnettiin kahdeksan asevientilupaa, joiden arvo oli yhteensä lähes 40 miljoonaa euroa.

Nykyisen hallituksen aikana Turkkiin on myönnetty vientilupia kahdelle kotimaiselle yrityksille etäisyysmittajärjestelmiin sekä ilma-alusten lähetysalustoille ilmapuolustusjärjestelmien harjoitustoimintaan.

– Viime vuonna vientilupia on Turkkiin myönnetty pääasiassa suojausmateriaaleille ja etäisyysmittajärjestelmien komponenteille. Suojausmateriaali on ollut pääasiassa ajoneuvoissa käytettävää suojausterästä, Kaikkonen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomi ei ole kovin suuri toimija sotatarvikeviennissä, noin prosentin verran EU:n viennistä on suomalaista. Esimerkiksi Ruotsin asevienti Turkkiin on selvästi suurempaa.

– Voi todeta, että meillä on korkeatasoinen vientivalvontajärjestelmä. Noudatamme EU:n ja YK:n linjauksia ja kansainvälisiä sopimuksia.

Tällä erää Suomella ei ole käsittelyssä uusia vientilupia Turkkiin.