Oppositiolta täysryvetys hallituksen alijäämäiselle budjetille – ”Omalla palkallanne saatte tehdä mitä haluatte – nämä rahat ovat meidän yhteisiä”

Julkaistu:

Oppositio tylytti eduskunnan lähetekeskustelussa hallituksen budjettiesitystä ja kyseli konkreettisten työllisyystoimien perään.
Kansanedustaja Timo Heinosen (kok) mielestä hallituksen talousarvioesityksen suurin ongelma on se, että kaikki lisäpanostukset tehdään rahalla, jota hallituksella ei ole.

– Tämä tarkoittaa sitä, että raha otetaan lapsiltamme ja tulevilta sukupolvilta, Heinonen tylytti.

Hallituksen kolmen miljardin euron valtion omaisuuden myynneillä rahoitettavat tulevaisuusinvestoinnit joutuivat niinikään kokoomuksen kynsiin.

– Omalla palkallanne te, pääministeri Rinne, saatte meidän puolesta tehdä mitä haluatte. Mutta tämä valtionomaisuus ja nämä rahat ovat meidän yhteisiä ja niitä teidän tulee käyttää vastuullisesti, Heinonen sanoi.


Eduskunnan lähetekeskustelussa puidaan tällä viikolla Antti Rinteen (sd) hallituksen ensimmäistä budjettiesitystä, siihen liittyviä budjettilakiesityksiä ja julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2020–2023.

Budjettiesitys on kaksi miljardia euroa alijäämäinen. Sen tuloiksi arvioidaan 55,6 miljardia euroa ja määrärahoiksi esitetään 57,6 miljardia.
Opposition hajanaisuus näkyi siinä, miten kansanedustaja Jani Mäkelä (ps) nälvi puheessaan hallituksen lisäksi myös oppositiokumppani kokoomusta ”halpatyövoimakiimasta” ja Suomen nettomaksuosuuden nostamisesta EU:n uudessa rahoituskehyksessä.

Mäkelä kyseli myös kokoomuksen tavoin hoitajamitoituksen ja hallituksen työllisyyskeinojen perään, ja kutsui hallituksen esitystä ”aprillibudjetiksi”.

– Kun talouskasvu pysähtyy, ei tempputyöllistäminenkään kauan lohduta.


Kristillisten puheenjohtaja Sari Essayah nosti esiin esimerkiksi erityisavustajien ja valtiosihteereiden palkkaukseen varattujen määrärahojen merkittävän lisäämisen.

– Heräteostoksia valtionvelalla ei tulisi tehdä, Essayah sanoi.

Hallituksen vaalilupauksista kokoomus ja perussuomalaiset nostivat tikunnokkaan alle 1 400 euron eläkkeiden nostamisen sadalla eurolla ja vanhustenhoidon 0,7 sitovan hoitajamitoituksen.

– Ei tule satasta, eikä tule hoitajia, Mäkelä sanoi.

– Hoitajien sijaan tulee laki henkilöstömitoituksesta, aprillipäivänä, vähän ennen vaaleja.

Myös Heinosen mukaan hoitajia tarvitaan lisää jo ennen vuoden 2023 aprillipäivää.

– Vanhustenhoidosta vastaavan ministerin Krista Kiurun suu kyllä nyt käy, mutta ei niitä lisähoitajia tällä tavalla näy. Nyt tämä lupaus on jo petetty, Heinonen sanoi.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan opposition puheet holtittomasta rahankäytöstä ovat yliammuttuja.

Hän puhui tiistaina eduskunnassa hallituksen budjettiesitystä esitellessään etenkin kestävän julkisen talouden puolesta ja muistutti että hallituksen tavoitteena on julkisen talouden tasapaino vuonna 2023.

Lintilä kuitenkin myöntää, että kansainvälinen taloussuhdanne tekee tilanteesta haastavan.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan hallituksen budjettiesitys vie kuitenkin Suomen leikkauslinjalta uudistusten linjalle.

– Suomi siirretään nyt aikakauteen, jossa hallituksen päätökset eivät enää lisää ihmisten välisiä tuloeroja, Lindtman kuvaili ja listasi toimia ja panostuksia muun muassa eläkkeisiin, koulutukseen, lapsiperheille ja ilmastoon välihuutojen saattelemana.

Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kurvinen puolustautui toteamalla, että keskusta ei salli Suomen talouden tärvelemistä. Hänen mukaansa hallitus on valmis kääntämään kaikki kivet työpaikkojen löytämiseksi.

– Uudet ratkaisut työllisyydessä eivät ole helppoja ja osa niistä tulee olemaan kipeitä, hän myönsi.

Lähetekeskustelu jatkuu Eduskunnassa aina perjantaihin saakka.

Seuraavaksi budjettiesitys siirtyy valiokuntien käsiteltäväksi. Eduskunta hyväksyy talousarvioesityksen vuodenvaihteeseen mennessä.

Ilta-Sanomat lähettää Eduskunnan lähetekeskustelun suorana. Nopeatahtista ja kärkeväksi ennakoitua debattia voit seurata täällä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt