Pääministeri Rinne esitti epätarkkoja tietoja päästöjen lisääntymisestä – oikea mittaluokka, väärä aikajänne

Julkaistu:

Rinteen mukaan globaalit päästöt ovat lisääntyneet 21 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Tutkimusprofessori Jari Liskin mukaan päästöt ovat kasvaneet 20 prosenttia 12 vuoden ajanjaksolla.
Pääministeri Antti Rinne (sd) arvosteli Sdp:n tulevaisuuspäivillä Helsingissä lauantaina ”populisteja” katastrofaalisista ilmastolinjauksista.

– Aika monet populistiset puolueet ja liikkeet Euroopassa ja maailmassa kiistävät sen, että ilmastonmuutos olisi ylipäätään totta. Jos se kiistetään, se tarkoittaa käytännössä sitä, että ilmastonmuutosta ei haluta torjua ja jokainen näkee, miten nopeasti tutkijoiden mukaan jäätiköt sulavat, millaisia ilmaston äärivaikutuksia maapallolla löydetään ja ne tulevat lisääntymään, jos ilmastonmuutoksen torjuntaan ei aktiivisesti ryhdytä, Rinne kommentoi.
Rinne sanoi olevansa ”äärimmäisen huolissaan” siitä, että viime vuosien ilmastoaktivismista huolimatta ”päästöt maapallolla ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana 21 prosenttia”.

Pääministerin esikunnasta ei tarkennettu, mihin Rinne nojasi tietonsa päästöjen rajusta kasvusta viimeisen viiden vuoden aikana.

Ilmastoasiantuntijoiden mukaan Rinteen tiedot ovat oikean suuntaisia, mutta epätarkkoja.

Kansainvälisten ilmastoasioiden pääneuvottelija, ympäristöneuvos Outi Honkatukia kertoo, että ”pikaisen laskutoimituksen perusteella vaikuttaisi siltä, että globaalitasolla päästöt ovat nousseet noin 20 prosenttia viimeisen kymmenen eikä viimeisen viiden vuoden aikana”.

– EU:n osuus globaalipäästöistä on yhdeksän prosenttia, joten globaali päästöjen kasvu tapahtuu lähinnä Kiinassa, Intiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Karrikoidusti voisi todeta, että mitä enemmän tuomme tavaroita Kiinasta, sitä enemmän siellä päästöt kasvavat.

Tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta tarkentaa, että globaalit päästöt ovat kasvaneet 20 prosenttia 12 vuoden ajanjaksolla vuosina 2006–2018.

– Päästöt laskevat EU:ssa ja Yhdysvalloissa. Silti Yhdysvaltojen päästöt ovat henkilöä kohti maailman suurimmat, yli kaksi kertaa niin suuret kuin EU:n tai Kiinan per capita -päästöt (henkeä kohti). Osa Aasian päästöjen kasvusta johtuu siitä, että siellä tuotetaan tuotteita EU:n ja Yhdysvaltojen kulutukseen. Kehittyneiden talouksien on nopeutettava päästöjen vähenemisvauhtia.

Entä Suomen päästöt?

Liski huomioi, että Suomen päästöt kasvoivat vuosien 2017 ja 2018 välillä kaksi prosenttia ja maankäyttösektorin hiilinielu kutistui peräti 30 prosenttia pääasiassa metsien hiilinielun pienenemisen vuoksi.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen päästöt ovat laskeneet rajusti.

Kun mukaan lasketaan merkittävänä nieluna toimiva maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori, Suomen päästöt ovat pienentyneet Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Riitta Pipatin mukaan 38 prosenttia vuosien 1990 ja 2017 välillä.

– Jos katsotaan vastaavaa päästövähennystä vuosina 2013–2017, niin vastaava luku on 20 prosenttia.

Ilman maankäyttö- ja metsätaloussektoria päästövähennykset Suomessa olivat vuosina 1990–2017 Pipatin mukaan 22 prosenttia ja 12 prosenttia vuosina 2013–2017.

Pipatin mukaan tiedot globaaleista päästöistä ovat epävarmoja, koska kaikki kehitysmaat eivät raportoi päästöistään.

– Yleensä kun puhutaan päästövähennyksistä, ne ilmoitetaan ilman LULUCF-sektoria (maankäyttö- ja metsätalous) kyseisen sektorin suurista vuosittaisista vaihteluista ja epävarmuuksista johtuen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt