Pääministeri Rinteen mukaan pysyviin menoihin ei puututa – keskustan Kurvinen: ”Pääministerin fokus pitäisi olla siinä, miten saadaan työpaikkoja”

Julkaistu:

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) on sanonut aiemmin, että pysyvät menot arvioidaan uudelleen, jos työllisyystavoite ei toteudu.
Pääministeri Antti Rinne (sd) linjasi Suomen Kuvalehden haastattelussa, ettei hallitus tule ”puuttumaan pysyviin menoihin” eikä perumaan eläkekorotuksia tai perusturvan parannuksia.

Sen sijaan hallitus joutuu Rinteen mukaan arvioimaan, voiko se tehdä niin sanottuihin tulevaisuusinvestointeihin satsauksia kahden miljardin euron edestä, jos hallituksen 60 000 työpaikan tavoite ei toteudu.

Rinteen haastattelukommentit ovat yllättäviä, sillä valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) on paaluttanut aiemmin, että hallitus arvioi uudelleen myös pysyvät menolisäykset, jos 30 000 työpaikan välitavoite ei ole toteutunut syksyyn 2020 mennessä.


Hallitusohjelmassa lukee seuraavasti: ”Haetaan vähintään 60 000 lisätyöllistä edellä tarkoitetussa normaalissa suhdannetilanteessa. Edellä tarkoitetuista toimenpiteistä on puolet valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan.”

Oppositiossa on epäilty pitkin matkaa, aikooko hallitus todella perua tekemänsä menolisäykset, jos työllisyystavoite jää toteutumatta.

Lauantaina Ruotsin pääministeriä Stefan Löfveniä Helsingissä isännöinyt Rinne ei halunnut kommentoida IS:lle, edustaako hänen ajattelunsa uudenlaista hallitusohjelman tulkintaa.

– Me ollaan Ruotsin ja Suomen pääministereiden tilaisuudessa, en puutu nyt kotimaan asioihin, Rinne torjui kysymyksen tiedotustilaisuudessa.

Budjettikirjaan tutustunut oppositioedustaja Elina Lepomäki (kok) kyseli jo Facebookissa, milloin keskusta lähtee hallituksesta, sillä Lepomäen arvion mukaan keskustan kynnyskysymys julkisen talouden tasapainosta vuoteen 2023 mennessä ei tule toteutumaan.

– Sosiaaliturvarahastojen ylijäämälläkin tasoitettuna koko julkinen talous on kauden lopussa 3,6 miljardia pakkasella. Näin siis ihan niillä vm:n perusoletuksilla, Lepomäki kirjoitti.


Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan hallitus arvioi ensi vuonna, ”mihin meillä on varaa”.

– Niin pääministerillä kuin Elina Lepomäellä pitäisi olla fokus siinä, miten työpaikkoja saadaan aikaan. Toteutetaan Sipilän seitsemän kohdan lista ja kootaan saman pöydän ääreen ay-liike ja Suomen Yrittäjät. Jos me niitä toimia tehdään, Lepomäen spekulointi on turhaa, samoin se, mitä pysyville menoille ensi vuonna tehdään.

Ex-pääministeri Juha Sipilä (kesk) peräänkuulutti eduskunnassa välikysymyskeskustelun yhteydessä muun muassa kustannuskilpailukyvystä huolehtimista, lakiin kirjattujen paikallisen sopimisen esteiden purkamista sekä tarveharkinnan astettaista poistamista.

Kurvinen vaatii hallitusta tekemään rakentellisia päätöksiä, kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassakin on tehty.

– Yksityinen sektori toimii moottorina, varmasti palkkatukeakin tarvitaan sekä osa-aikatyötä ja vajaatyökykyisten työllistymistä. Julkisen talouden on oltava tasapainossa 2023, tavoitetta ei ole hylätty.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt