Kiuru joutui opposition kynsiin kyselytunnilla hoitajamitoituksen siirtymäajasta – ”Tällä kaudella ei tule tapahtumaan yhtään mitään”

Julkaistu:

Politiikka
0,7 hoitajamitoitusta tullaan vaatimaan vasta vuoden 2023 huhtikuussa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) joutui torstaina heti Eduskunnan kyselytunnin aluksi opposition kynsiin, kun häneltä tivattiin yksityiskohtia hallituksen lupaamasta 0,7 hoitajamitoituksesta.

– Viime keväänä nykyisten hallituspuolueiden jäsenet lupasivat sitovaa hoitajamitoitusta heti. Tämän esityksen perusteella on selvää, että tämä lupaus ei toteudu tällä hallituskaudella, totesi kansanedustaja Kaisa Juuso (ps).

Myös kansanedustaja Mia Laiho (kok) kutsui työryhmän esitystä ”torsoksi”, jossa vastuu siirretään vain seuraavalle hallitukselle.

– Tällä kaudella ei tule tapahtumaan yhtään mitään, Laiho sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi tänään, että vanhuspalvelujen hoivayksikköjen 0,7 henkilömitoituksen on määrä tulla voimaan elokuussa 2020, mutta siirtymäaika on asetettu vuoden 2023 huhtikuuhun.

Siirtymäaikanakin henkilömitoituksen tulisi hallituksen mukaan olla vähintään viisi työntekijää kymmentä asiakasta kohden. 0,5 hoitajamitoitus on myös nykyinen suositus, joka myös toteutuu tällä hetkellä useimmissa yksiköissä.

Lue lisää: 0,7 hoitajamitoitus toteutuu vasta 2023 – Krista Kiuru: ”Parempi myöhään kuin ei milloinkaan”

Kiuru kiisti kyselytunnilla, etteikö hallitus olisi toteuttamassa lupaustaan.

– Nimenomaan hoitajamitoitus toteutuu heti, Kiuru sanoi ja muistutti, että 22 prosenttia yksiköistä kykenee saavuttamaan 0,7 mitoituksen jo tällä hetkellä, Kiuru sanoi.

0,7 Mitoituksen toteuttaminen vaatii kuitenkin tuhansia uusia hoitajia. STM:n mukaan tarve on 4 400, Kuntaliiton ja Kuntatyönantajien mukaan 5 000 uutta hoitajaa.

Asiantuntijoiden mukaan suuri kysymys onkin se, mistä tulevaisuuden hoivan tekijät löytyvät.

Pääministeri Antti Rinne (sd) on todennut, ettei tarvittavia hoitajia ja lääkäreitä saada vielä tämän hallituskauden aikana, sillä rahaa ei ole.

Kiuru on kuitenkin eri mieltä.

– Alle neljässä vuodessa nämä hoitajat ovat käytettävissä. Tämän hallituskauden aikana saadaan ihmeitä aikaan, Kiuru vakuutti.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ihmetteli myös, mistä rahat uudistukseen kaivetaan.

– Annoitte muun muassa ymmärtää, että hoitotyöhön saadaan lisää henkilökuntaa. Vaalien jälkeen sitten kerroitte, että rahaa ei olekaan. Tuliko teille oikeasti yllätyksenä, että hoitajamitoituksen nostaminen vaatii lisää hoitajia ja lisähoitajat lisää rahaa, Halla-aho ihmetteli.

– Aikooko hallitus osoittaa lisää rahaa palveluiden järjestämiseen vai vaihtaa henkilökunta halvempaan, hän kysyi.

Rahoituspuolta ihmetteli samoin kansanedustaja Päivi Räsänen (kd).

– Eihän meillä ole ensi vuoden budjetissa rahaa siihen. Syntyy vaikutelma, että hallitus yrittää samaan aikaan sekä lunastaa että ohittaa vaalilupauksensa.

Kiuru vakuutti, että hallitus varaa hoitajamitoitukseen tarvittavat taloudelliset resurssit.

– Käytännössä budjettiriiheen on tehty kirjaus siitä, että rahoitus turvataan, Kiuru sanoi.

Opposition jäsenet kyselivät kyselytunnilla myös sitä, miksi hoitotyöhön otetaan jatkossa mukaan opiskelijoita ja hoiva-apulaisia.

Esimerkiksi opiskelijat voidaan Kiurun mukaan kuitenkin laskea mukaan henkilöstömitoitukseen vain, jos opiskelijalla on koulutuksen kautta hankittua kokemusta.

– Ei missään ole tarkoitus, että he tulisivat tähän suoraan pallille töihin ennen kuin heillä on tarpeeksi kokemusta.

Mitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö, joka vastaa asiakkaiden perustarpeista, hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta, asuinympäristön viihtyisyydestä, liikkumisesta ja ulkoilusta huolehtiminen.

Mitoitukseen ei laskettaisi siivouksen tai ruokahuollon parissa tehtävää työtä.

Hallituksen mukaan hoitajamitoituksen lakiluonnos valmistuu lähetettäväksi lausunnolle lähiaikoina. Tavoitteena on viedä luonnos eduskuntaan tämän vuoden aikana.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt