0,7 hoitajamitoitus toteutuu vasta 2023 – Krista Kiuru: ”Parempi myöhään kuin ei milloinkaan”

Julkaistu: , Päivitetty:

Vuoden 2023 huhtikuun alkuun mennessä ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä tulisi olla 0,7 työntekijää yhtä asiakasta kohden.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoo odottaneen hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin aina vuodesta 2011 lähtien.

– Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Kiuru totesi tänään torstaina Sosiaali- ja terveysministeriössä esitellessään ympärivuorokautisen hoivan sitovaa hoitajamitoitusta koskevan lakiluonnoksen sisältöä.

Hän kuitenkin muistutti, että Suomessa on toki helppo kirjata mitoitus lakiin, mutta hoitoisuuden määrittely ja tukityön erottaminen välittömästä asiakastyöstä tulee olemaan todellinen haaste. Tämä vaatii hänen mukaansa laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

– Mutta tilannetta ei pysty korjaamaan niin, että jatketaan samalla nuotilla eteenpäin.

– Vanhuspalvelujen kriisi ei ole vielä ohi, ja me tarvitsemme lainsäädännöllisiä uudistuksia.

Kyse on Kiurun mukaan siitä, arvostetaanko vanhustenhoitoa niin paljon, että sen kuntoon laittamiseen on myös varaa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että henkilöstömitoituksesta ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä säädetään lailla. Henkilöstömitoitus olisi vähintään 0,7 ammattihenkilöä asiakasta kohti.

Lain on määrä tulla voimaan 1.8.2020. Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä tulisi kuitenkin olla 0,7 työntekijää yhtä asiakasta kohden vasta vuoden 2023 huhtikuun alkuun mennessä.

Henkilöstön vähimmäismitoitus toteutuu siis asteittain, useamman vuoden siirtymäkauden aikana.

0,7 mitoituksen voi vuoteen 2023 asti alittaa, jos toimintayksikössä kyetään huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta. Vähintään työntekijöitä pitäisi kuitenkin olla 0,5 jokaista asiakasta kohti.

0,5 hoitajaa on myös nykyinen suositus, joka myös toteutuu tällä hetkellä useimmissa yksiköissä. Sitä ei kuitenkaan ole kirjattu lakiin.

– Ensi vuonna nämä reilut 90 yksikköä, jotka menevät vielä tällä hetkellä alle laatusuosituksen, eivät voi sitä enää ensi vuonna tehdä, Kiuru sanoi.

Kiuru vastasi myös siihen pelkoon, että minimimitoituksesta tulisikin maksimi. Yksikköihin sovellettaisiinkin 0,7 korkeampaa mitoitusta, jos asiakkaat tarvitsevat raskaampaa hoitoa.

Arvioiden mukaan mitoituksen toteuttaminen vaatisi jopa yli 5 000:ta uutta hoitajaa, minkä vuoksi sen toteutumista myös joudutaan odottamaan aina vuoteen 2023.

Hoitajareservistä, eli sote-alan koulutuksen saaneista mutta nykyisin muilla kuin hoitoalalla työskentelevistä on pyörinyt julkisuudessa jopa 72 000 henkilön arvio. Todellisuudessa luku on kuitenkin paljon pienempi.
Asiantuntijoiden mukaan suuri kysymys onkin se, mistä tulevaisuuden hoivan tekijät löytyvät. Tämä vaatii etenkin alan ammattilaisten koulutukseen aloituspaikkojen lisäämistä, sillä väestön ikääntyessä palvelujen tarve vain lisääntyy entisestään.

Hallitus on myös suunnannut varoja mitoituksen toteuttamiseen julkisen talouden suunnitelmassaan ja talousarvioissaan, mutta nämä lisärahat eivät kuitenkaan riitä 0,7 hoitajamitoituksen toteuttamiseen vielä tällä hallituskaudella.

Kiuru kuitenkin vakuutti, että hallitus varaa hoitajamitoitukseen tarvittavat taloudelliset resurssit.

0,7 hoitajamitoituksen kustannusten arvioidaan olevan vuositasolla 230 miljoonaa euroa.

STM perustelee pitkää siirtymäaikaa myös sillä, että kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden palveluntuottajien tulee voida varautua kustannusten ja henkilöstötarpeen kasvuun. Kuntia tullaan tässä työssä tukemaan rahallisesti.

Pääministeri Antti Rinne (sd) myönsi tästä huolimatta vielä syyskuussa, että tarvittavia hoitajia ja lääkäreitä ei saada vielä tämän hallituskauden aikana, sillä rahaa ei ole.
Mitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö, joka vastaa asiakkaiden perustarpeista, hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta. Välittömäksi asiakastyöksi lasketaan myös asiakkaiden asuinympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen sekä liikkumisen, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden tukeminen.

Mitoitukseen ei laskettaisi siivouksen tai ruokahuollon parissa tehtävää työtä.

Lakiluonnosta on valmisteltu syyskuun aikana sosiaali- ja terveysministeriössä. Lakiluonnos valmistuu lähetettäväksi lausunnolle lähiaikoina.