Hallitus hylkäsi Sipilän työllisyys­lääkkeet – työ­ministeri Harakka: ”Erilainen ihmis­kuva kuin edellisellä hallituksella”

Julkaistu:

Harakan mukaan hallitus haluaa eroon ”pakko- ja kurituskeinoista”. Petteri Orpon (kok) mukaan hallitus on hylännyt kaikki uudistukset, jotka saisivat yritykset investoimaan ja kannustaisivat yksilöitä ottamaan työtä vastaan.
Ex-pääministeri Juha Sipilä (kesk) esitteli syyskuun alussa keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa poliittisena testamenttinaan ”Sipilän listan”, jonka avulla hallitus voisi Sipilän mukaan saavuttaa työllisyystavoitteensa: 75 prosentin työllisyysasteen ja 60 000 lisätyöllistä hallituskauden loppuun mennessä.

Sipilän ensimmäinen ohje koski kustannuskilpailukykyä. Sipilä teroitti, että ”nyt ei saisi murentaa sitä kilpailukykyä, mikä vaivalla yhteisesti sopien rakennettiin”.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus julkisti tiistaina budjettiriihen yhteydessä 25:n kohdan listan työllisyystoimista. Se vahvistaa kuvaa, että Rinteen hallitus on hylkäämässä edeltäjänsä perinnön.

Esimerkiksi kustannuskilpailukykyä ei mainita listalla lainkaan.


Hallituslähteistä kerrotaan, että Rinteen hallitus ei halua ”kiky kakkosta” eikä usko ”käskyttämiseen”, vaan luottaa siihen, että työmarkkinajärjestöt pitävät huolta kustannuskilpailukyvystä.

Työministeri Timo Harakka (sd) ei ota kantaa Sipilän listaan, mutta sanoo, että hallituksen ”ihmiskuva on hyvin erilainen kuin edellisellä hallituksella”.

– Tässä on sellainen asennemuutos, että työllistämispalveluihin on lähdetty satsaamaan. Kun yhteiskunta on huolehtinut velvoitteestaan, työnhakijaa voidaan velvoittaa noudattamaan työllistämissuunnitelmaa, eikä toisin päin, että lyödään velvoitteet työnhakijalle ja seuraa epäonnisia, kaavamaisia massaratkaisuja.

Käänne työllisyyspolitiikassa näkyy myös siinä, että Rinteen hallitus aikoo purkaa aktiivimallin leikkurin vuodenvaihteessa.

IS:n tietojen mukaan keskustalaiset väänsivät budjettiriihessä aktiivimallista ja lähtivät siitä, ettei asiasta tehtäisi vielä päätöstä.
Sipilän hallituksen valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo katsoo, että Rinteen hallitus on hylännyt kaikki rakenteelliset muutokset, jotka saisivat yritykset investoimaan ja kannustaisivat yksilöitä ottamaan työtä vastaan.

– Nyt he julistavat suurimpina saavutuksinaan niitä asioita, jotka laitoimme sivussa liikkeelle. Palkkatuen yksinkertaistaminen ja sen käytön lisääminen oli meidän liikkeelle laittama projekti.


Orpon mukaan Rinteen hallituksen kaikki paino on julkisen sektorin toimissa: esimerkiksi palkkatuki auttaa Orpon mukaan pitkäaikaistyötöntä tai osatyökykyistä, mutta ei luo ”aitoja, uusia työpaikkoja”.

– Ilman kovempia keinoja ei työn tarjonta tai kysyntä lisäänny, Orpo sanoo ja viittaa muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseen.

– Se, että leikattaisiin työttömyysturvaa, lyhennettäisiin entisestään ansiopäivärahakautta, ei käy, Harakka tyrmää.

Harakan mukaan nyt tulee katsoa, nostaisiko ”skandinaavinen malli” työllisyyttä sen sijaan, että yritettäisiin erilaisia ”pakko- ja kurituskeinoja”.

Miten palkkatuettu työ edistää hallituksen pyrkimystä vahvistaa julkista taloutta?

– Palkkatukityöpaikoista suurin osa tulee yksityiselle puolelle. Se, että ihminen siirtyy etuudelta palkkatyöhön, vaikka puolellekin palkalle, tuottaa hyötyä julkiseen talouteen. Yksinkertaistamme huomattavasti yritysten palkkatukea ja teemme ehdoista houkuttelevampia, Harakka sanoo.

Aivan kokonaan Rinteen hallitus ei Sipilän työllisyyslääkkeitä torju: paikallisen sopimisen edistämiseen liittyviä esityksiä on valmisteilla, osatyökykyisten työllistymistä pyritään helpottamaan ja investointien vähyyteen yritetään puuttua valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen ideoimalla täsmätoimella, jolla pyritään nopeuttamaan yritysten kone- ja laiteinvestointien rahoitusta.

Sipilän listalta löytyi myös vaatimus poistaa asteittain EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinta. Rinteen hallitus ei ole purkamassa tarveharkintaa, mutta käynnistää ”kunnianhimoisen työperäisen maahanmuuton kokonaisuudistuksen”.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kritisoi hallitusta siitä, että se satsaa ”hirveästi ulkomaisen työvoiman houkutteluun”, kun työttömiä on runsaasti omastakin takaa.

Hetemäki kiinnitti huomiota budjettiriihen tiedotustilaisuudessa siihen, että avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä (60 000), mutta samaan aikaan työttömyys on pysynyt korkeana ja työttömyysjaksot kestävät pitkään.

– Johtuisiko se siitä, että sosiaaliturva ei kannusta menemään töihin ja täällä on kallista liikkua. Hallitus ei ole tehnyt mitään sille, että päästäisiin tästä rakenteellisesta kannustinloukusta eroon, Tavio arvostelee.

Hallituksen tavoitteena on lisätä työllisten määrää vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä – työllisyyden todellinen taso selviää tosin ministeriölähteen mukaan tilastoistakin vasta hallituskauden jälkeen 2024.

Hallituksen välitarkastelupiste on elokuussa 2020, johon mennessä olisi pitänyt löytyä 30 000 uutta työllistä.

Tämä ei tarkoita sitä, että ensi syksyyn mennessä 30 000 uutta henkilöä olisi jo työn touhussa, vaan kyse on siitä, että valtiovarainministeriö tekee ennakkoarvion hallituksen työllisyystoimien vaikutuksista ja jos toimien yhteisvaikutus on ministeriön mukaan 30 000 lisätyöllistä, välitavoite on saavutettu.

 

Sosiaaliturva ei kannusta menemään töihin.

Hallituksen hidasta starttia työllisyyskonstien etsimisessä on ihmetelty niin työntekijä- kuin työnantajapuolella. Osa työllisyystyöryhmistä aloitti työnsä vasta aivan budjettiriihen kynnyksellä.

– Hallituksen työ venyy ja paukkuu, he ovat lipeämässä kovaa vauhtia omasta hallitusohjelmastaan. Kuitenkin pysyvät menot on syötetty sisälle etupainotteisesti, Orpo ihmettelee.
Harakka kiistää hidastelun.

– Pari viikkoa hallituksen muodostamisen jälkeen järjestettiin Säätytalolla suuri tapaaminen pääministerin johdolla, jossa työmarkkinajärjestöjä sitoutettiin yhteiseen toimeen ja heti, kun monet neuvottelut oli saatu käytyä, niin keskellä lomakautta heinäkuussa työryhmät aloittivat työnsä. Useat niistä ovat kokoontuneet jo monta kertaa.

Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni sanoo odottavansa, että ”työmarkkinajärjestöjen työ on tuloksellista ja sieltä tulee esityksiä”.

– Jos sieltä ei tule esityksiä, niin kyllä hallitus keinot keksii.

Sipilä ei halunnut kommentoida Rinteen hallituksen työllisyystoimia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt