Asiantuntijat pettyivät hallituksen ilmasto­tekoihin – ”Nyt pitäisi painaa kaasua”

Julkaistu:

Asiantuntijat pettyivät muun muassa energiaverouudistuksen lykkääntymiseen ja siihen, ettei hallitus onnistunut luopumaan turpeen verotuista.
Eilen tiistaina julkaistulta hallituksen talousarvioesitykseltä olisi jo voinut odottaa suurempia satsauksia ilmastoon, arvioivat IS:n haastattelemat asiantuntijat. Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus on asettanut Suomen tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtavan tutkijan Marita Laukkasen mukaan teot ovat kuitenkin varsin pieniä kunnianhimoiseen tavoitteeseen verrattuna.

– Jos ollaan tosissaan tavoitteen kanssa, niin toimilla alkaa jo olla hoppu. Vaikea arvioida, ollaanko tavoitteessa etenemässä, Laukkanen sanoo.

Tähän mennessä hallitus on käynnistänyt erinäisiä selvityksiä, joiden valmistuttua voidaan sen mukaan päättää tarvittavista lisätoimista. Laukkasen mielestä selvityksistä pitäisi jo siirtyä tekoihin.

– Kyllä aikaisemmissa selvityksissä ihan kelpo tietoa on. Nyt pitäisi painaa kaasua vähän nopeammin. En ole varma, auttaako lisäselvitysten tekeminen enää vauhdittamaan tavoitteen edellyttämiä toimia.


Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen kertoo odottaneensa lukuja jännittyneenä. Lopputulos ei ainakaan ylittänyt odotuksia, vaikka mukana oli paljon hyvääkin.

– Kysymys on siitä, pistääkö hallitus heti ja tarpeeksi vauhtia ilmastotavoitteiden saavuttamiseen vai ei, Ollikainen sanoo.

Öljylämmityksestä luopumista hän kuvailee suhteellisen vaikuttavaksi toimenpiteeksi, mutta eniten päästövähennyspotentiaalia on liikenteessä sekä isoissa energiaratkaisuissa.

– Jos sinne kohdistuu toimenpiteitä, niin kaikki on hyvin. Mutta tässä ei nyt hirveästi kohdistunut, hän sanoo.

Ollikainen pettyi myös siitä, että suuri energiaverouudistus lykkääntyy vuodelle 2020.

Muutamat fossiiliset tai niihin verrattavissa olevat polttoaineet saavat edelleen verotukea, eli niillä on alhaisempi verokanta kuin muilla.

Yksi näistä on turve, joka aiheuttaa kymmenesosan Suomen päästöistä ja jota verotetaan muihin energiamuotoihin verrattuna hyvin helläkätisesti.

Juuri turpeen verotuista luopumista hän kertoo odottaneensa eniten.

– Ei olisi yhtään haitannut, vaikka päätös turpeen osalta olisi tehty jo nyt, koska se ei ole kovin monimutkainen päätös, Ollikainen sanoo.

Hallitus tavoittelee turpeen energiakäytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä, ja sen verokohtelu on määrä ratkaista energiaverouudistuksen yhteydessä.

Hallitus on lupaillut myös ympäristö- ja ilmastovaikutukseltaan haitallisten yritystukien leikkausta, mutta toistaiseksi tuet jätettiin suurilta osin rauhaan.


Laukkasen mukaan teollisuudesta ei ole nykyteknologialla mahdollista saada kovin suuria päästövähennyksiä, kun taas turpeen polttamisesta luopumiseksi teknologia on jo olemassa.

– Jos halutaan todella päästä hiilineutraaliustavoitteeseen, mutta pitää turve energiantuotantopaletissa, niin kysymys on, että mistä nämä mittavat päästövähennykset sitten kiristetään.

Energiaverouudistuksen kanssa olisi myös Laukkasen mukaan tullut nyt ”todella ryhtyä toimeen”.

– Sen kanssa ei ole lähdetty liikkeelle. Nyt tarvitaan oikeasti energiaverotuksen päästöohjauksen kunnollinen käyttöönotto.

Liikenteen osalta hallitus päätyi korottamaan liikennepolttoaineiden verotusta 250 miljoonalla eurolla.

Sähköautojen latausinfran rakentamistukea korotetaan 2020–2021 neljällä miljoonalla eurolla vuosittain. Rahaa suunnataan myös kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edistämiseen.

Vaikka liikenteen päästöjen vähentämiseen kohdennetut rahat ovat asiantuntijoiden mukaan pieniä, ovat toimet oikeansuuntaisia.

Sitran Ilmastoratkaisut -tiimin johtavan asiantuntijan Saara Tammisen mukaan niiden vaikuttavuus on kuitenkin edelleen kysymysmerkki.

– Kaikki ovat hyvin kannatettavia suuntauksia, mutta lähinnä kaipaisin arviota ja analyysiä siitä, mikä toimien vaikutus päästöihin ja hiilinielujen kasvattamiseen todella on.


Auki on Ollikaisen mukaan osittain myös se, miten rahoja konkreettisesti käytetään. Esimerkiksi hiilinielujen vahvistamiseen ja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseen suunnataan 10 miljoonan euron lisäys.

– Ei ole mitään käsitystä, että mihin tuo 10 miljoonaa menee. Jos puhutaan maaperäpäästöistä, niin summa on sen verran pieni, että en tiedä voiko sille tapahtua mitään. Metsäistutuksiin se ei ainakaan riitä, Ollikainen sanoo.

Maankäyttösektorin puolella suuri kysymys on Ollikaisen mukaan se, millaisen metsänielureferenssitason EU Suomelle päättää antaa.

– Metsäkadon päästöistä tulee joka tapauksessa päästä eroon. Toinen toimi mitä olisinkin odottanut, oli raivausvero metsäkadon pysäyttämiseksi.

Ollikainen kuitenkin uskoo, että hallituksen hiilineutraaliustavoite on edelleen saavutettavissa vuoteen 2035 mennessä.

– Mutta kaikki riippuu siitä, onko Suomella tahtoa vähentää päästöjä tällaista tahtia tai pieneneekö maankäyttösektorin nettonielu liikaa.

Tamminen pistää panoksensa ensi vuodelle.

– Todella toivon, että ensi vuonna jo saataisiin merkittävämpiä muutoksia budjettiin, ja laskettaisiin, että niillä toimilla olisi todella myös merkittäviä vaikutuksia päästöihin. Sekä sitä, että muutokset myös laitettaisiin voimaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt