Raiskauksen määritelmään muutosta vaativa aloite sai vankkaa tukea eduskunnassa – Suomela suututti perussuomalaiset

rac

Julkaistu:

Eduskunta keskustelee kansalaisaloitteesta seksuaalirikoslain muuttamisesta.
Raiskauksen määritelmä muutetaan rikoslaissa?

Suostumus2018 -kansalaisaloitteen mukaan raiskaus on teko, jossa uhri ei ole antanut suostumusta sukupuoliyhteyteen. Teko olisi rangaistava jo sinällään, eikä vain pahoinpitelyn tai sen uhan yhteydessä.

Eduskuntakeskustelussa aloite on saanut myönteisen tai neutraalin vastaanoton.

Yksikään puolue tai kansanedustaja ei ole aloitetta tyrmännyt.

Kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas) tuki voimakkaasti aloitetta.

– Kasvoimme siihen uskoon, että nuoren naisen ruumista saisi koskea myös silloin, kun hän on itse toimintakyvytön, esimerkiksi sammunut kotibileissä. Meitä sai halventaa sanoin, katsein ja kosketuksin. Älä nyt pienestä pahastu, sinun tulee olla otettu ja imarreltu, että olet imartelun kohteena. Nyt tuo normaali on ruvennut muuttamaan.

– Vasemmistoliitto tukee aloitetta, ja iloitsee, että suostumusperustaisuus on myös hallitusohjelmassa. On päivänselvää, että seksi ilman suostumusta on raiskaus, riippumatta siitä, liittyykö tekoon väkivaltaa, Honkasalo totesi.

Kansalaisaloitekampanjaa vetänyt, ja keväällä eduskuntaan noussut kansanedustaja Iiris Suomela (vihr) puhui kaikkein hanakimmin kansalaisaloitteen puolesta.

– Toisin kuin edellä on väitetty, tässä tartutaan kaikkein suurimpaan ongelmaan, nimenomaan raiskauksien uhrien asemaan. Uhreja on satojatuhansia. Seksuaalirikoksen uhriksi joutuu joka vuosi 50 000 ihmistä. Valtaosa heistä ei uskalla kertoa kenellekään, valtaosa tuntee tekijän. Tämän kaiken lopputuloksena poliisi kirjaa vain noin 1 200 raiskausta, ja niistä vain 200 päätyy tuomioon.

– Silloin olennainen ongelma ei ole tuomioiden kesto, vaan niiden puute. Kysymykset kohdistuvat uhriin, tekijän sijaan. Kysytään, mitä oli päällä, mitä uhri on tehnyt, onko tapellut riittävän tiukasti vastaan. Tämä on väärä näkökulma. Pitäisi kysyä tekijältä, että mistä hän tiesi, että oli suostumus, Suomela sanoi.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) ei ollut päättänyt vielä omaa kantaansa kansalaisaloitteeseen. Halla-ahon mukaan aloitetta tärkeämpi asia olisi kiristää tuomioita raiskauksista.

– Aloitteita on arvioitava, kohdistuvatko ne todellisiin ongelmiin, ja ovatko ne omia ratkaisemaan todellisia ongelmia. Tapa, jolla raiskaus määritellään, ei ole seksuaalirikosten osalta polttavin epäkohtamme. Paljon suurempi ongelma on, että rangaistukset – jopa nykyisten rangaistusten mukaan – täysin yksiselitteisistä raiskauksista ovat lievästi sanottuna lieviä, Halla-aho sanoi.


Eduskunnassa on laaja yhteisymmärrys siitä, että seksuaalirikoksista saatavia tuomioita on syytä tiukentaa.

Oikeusministeriössä käynnistettiin viime vaalikaudella työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää seksuaalirikoksista saatavien tuomioiden tiukentaminen.

Hallitusohjelmassa on näytetty vähintään keltaista valoa raiskauksen määrittelyn muuttamisesta.

Kyseessä on suhteellisen visainen oikeudellinen ongelma, mutta oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r ) lupaili kansalaisaloitteelle menestystä seksuaalirikoslainsäädäntöä uudistettaessa.

– Ei on aina ei. Seksuaalirikokset ovat vakavia ja kuvottavia rikoksia. Säännökset eivät aina vastaa nykypäivän käsityksiä, Muutostarpeet on tiedostettu ja niihin myös reagoidaan.

– Uudistus on kansalaisaloitetta laajempi. Se kattaa kaikki seksuaalirikoksia koskevat säädökset. Työryhmän yksi tärkeä tehtävä on valmistella säännökset, joilla muutetaan raiskaukset määritelmä suostumuksen puutteeseen perustuvaksi hallitusohjelman mukaisesti, Henriksson sanoi.

Eduskuntakeskustelu on pysynyt pääosin maltillisena.

Kansanedustaja Suomela suututti oman puheenvuoronsa kaneetilla perussuomalaiset.

– Keskeinen este tälle muutokselle oli tässäkin salissa istuvat konservatiivit, jotka ovat sulkeneet korvansa oikeusoppineiden ja raiskauksien uhrien vaatimuksilta. Onpa tässä salissa myös ihmisiä, jotka ovat taannoin kirjoittaneet blogiinsa toivovansa poliittisten vastustajiensa joutuvan raiskatuksi, eivät ole pyytäneet anteeksi tai vetäneet sanojaan takaisin. Nyt tuntuu aika erikoiselta kuulla, että yhtäkkiä raiskaukset huolettavat, Suomela totesi.

– En voi kuin ihmetellä sitä, että tämä asia käännetään, että siitä tehdään poliittinen työkalu. Tulkitsin puheenvuoronne erittäin voimakkaana hyökkäyksenä. Toivon, kun Suomessa on niin paljon seksuaalisen hyväksikäytön uhreja, että ette käyttäisi tätä mahdollisuutta poliittisena työkaluna. Sillä todellakin on väliä, että on rangaistuksia ja että ne ovat tuntuvia, kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps) vastasi Suomelalle.

– Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho ilmoitti suhteutuvansa skeptisesti raiskauslainsäädännön tiukentamiseen. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa raiskauslainsäädännön tiukentamista, kansanedustaja Antti Lindtman (sd) sanoi.

– On valitettavaa, että edustaja Lindtman siellä vihervasemmalla käyttää tätä keskustelua halpahintaisena puoluepolitikointina. Itse en suhtaudu skeptisesti väkivaltarikoksien tiukentamiseen. Tämä aloite ei puutu siihen polttavimpaan ongelmaan, joka on lievät rangaistukset väkivaltarikoksista, Halla-aho vastasi.

Keskustelu rauhoittui, kun puhemies Juho Eerola (ps) pyysi edustajia asiallisuuteen ja keskeyttävänsä edessä siintäneen debatin, jos kansanedustajat eivät hyviä keskustelutapoja noudata.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt