Rinne myönsi – työllisyystoimille ei ole vielä vaikuttavuusarvioita: ”Nyt joutuu vähän odottamaan”

Julkaistu:

Pääministeri Antti Rinne kehotti odottamaan konkreettisimpia toimenpiteitä elokuuhun 2020 asti.
Hallituksella ei ole toistaiseksi esittää budjettiriihessä esittelemilleen työllisyystoimille vaikuttavuusarvioita. Pääministeri Antti Rinne (sd) myönsi asian auliisti budjettiriihen infossa.

– Tällä hetkellä ei ole vielä konkreettisia vaikuttavuusarvioita, meillä on 9. lokakuuta hallituksen iltakoulu, jossa näitä käydään läpi, Rinne sanoi.

Rinne painotti hallituksen lähtökohtana olevan, että iso osa konkreettisista toimenpiteistä päätetään huhtikuun 2020 kehysriihessä.

– Viime kädessä elokuu 2020 on meille tärkeä ajankohta, jolloin pitää olla vähintään 30 000 lisätyöpaikkaa valtionvarainministeriön arvion pohjalta toteutumassa, jotta voimme tätä menokehystä jatkaa eteenpäin.

Rinne kehotti konkreettisia toimenpiteitä odottamaan elokuuhun 2020 asti.

– Kuten olen monesti sanonut, nyt joutuu vähän odottamaan. Hallitus tekee nyt huolella toimenpiteitä, valmistellaan ja tehdään vaikutusarvioita, sen pohjalta sitten tehdään oikeita päätöksiä.

Lopputuloksena pitäisi olla 75 prosentin työllisyysaste ja hallitusohjelmassa luvatut 60 000 uutta työpaikkaa. Hän muistutti, että Suomi tarvitsee yli 80 prosentin työllisyysasteen 2040-luvulla.

Työministeri Timo Harakka (sd) esitteli tilaisuudessa hallituksen budjettiriihessä päättämään 25 kohdan työllisyyspakettia. Hän avasi puheenvuoronsa kuvaamalla oman ministeriönsä osan uusista työpaikoista olevan 30 000.

– Työministerin ensisijainen tavoite on 30 000 todennettua työllisyyden lisäämistä ensi syksyyn.

Harakka sanoi hallituksen varaavan hallituskauden aikana liki 300 miljoonaa euroa ”tehokkaaseen työllistämiseen, työvoiman kohtaannon korjaamiseen ja kansainväliseen rekrytointiin. Hallituksen työllisyyden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat vanhoja tuttuja hallitusneuvotteluista. Harakan mukaan ne olivat nyt saaneet ”lihaa luiden ympärille”.

– Yhtä yksittäistä ihmekeinoa ei ole.

Harakka kuitenkin näki taloustieteilijöiden olevan yksimielisiä siitä, että eri toimien yhteisvaikutus on merkittävä.

– Jokainen toimi vahvistaa toista. Tavoitteena on hyvän kehä.

Jo budjettiriihen alla kävi selväksi, että hallitus haluaa lisätä palkkatuen käyttöä. Palkkatukiprosessia halutaan yksinkertaistaa ja työnantajiin kohdistuvaa byrokratiaa purkaa. Palkkatuleen halutaan myös kytkeä tiiviimmin muita palveluja. Kolmannen sektorin palkkatukea uudistetaan tukemaan siirtymistä avoimille työmarkkinoille.

Harakka painotti hallituksen toimien keskiössä olevan työllistämispalvelujen kehittäminen. Hallitus valmistelee lainsäädännön työttömän yksilöllisen työnhaun tueksi.

– Jokainen työnhakija on yksilö ja jokaisen on saatava yksilöllistä palvelua, Harakka linjasi.

Työttömyysturvaa ja työttömien palveluja uudistetaan siten, että palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan.

Ulkomaisten osaajien rekrytointia hallitus edistää muiden muassa uudistamalla lupakäytäntöjä sekä luomalla kansainvälisen rekrytoinnin mallin.

Työvoiman liikkuvuutta edistääkseen hallitus antaa eduskunnalle esityksen, jossa säädettäisiin puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaiksi. Yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä kannustetaan työntekijöiden palkkaamiseen madaltamalla palkkaamisen kynnystä ja siihen liittyviä riskejä.

– Keskeinen keino työllisyystavoitteen saavuttamiseen on yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja niiden kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen, hallituksen tiedotteessa paalutettiin.

Laadittavaksi otettavalla yrittäjyysstrategialla pyritään kannustamaan pk-yrityksiä kasvuun siten koko Suomessa ja eri toimialoilla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt