Työllistämis­toimet jäämässä laihoiksi – järjestöissä ihmetellään hallituksen hitautta: ”Odotimme, että lomat on peruutettu”

Julkaistu:

Osa työryhmistä aloitti työnsä vasta aivan budjettiriihen kynnyksellä. Työnantajapuolella väitetään, että ”Hakaniemi määrää hallituksen tahdin”.
Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen ensimmäisen budjettiriihen työllisyystoimet ovat jäämässä laihoiksi.

Ministerit vakuuttelivat tiistaina, että työllisyystoimia on tulossa pitkä lista, mutta työmarkkinajärjestöistä kerrotaan, että riiheen on tuotu lähinnä asioita, joista eri osapuolilla on ollut yhteneväisiä näkemyksiä jo aiemmin.

– On selvää, että tässä aikataulussa tuskin mitään merkittävää ja ennakolta odottamatonta tulee. Ripeämpää aloitusta odotettiin, jos tarkoituksena oli saada asioita ulos jo ennen budjettiriihtä, työntekijäpuolelta kerrotaan.

Hallituksen hidasta starttia työllisyyslääkkeiden etsimisessä ihmetellään myös työnantajapuolella.

– Odotimme, että Säätytalolla (Rinne järjesti Säätytalolla työllisyysseminaarin juhannuksen alla) kerrotaan, että lomat on peruutettu, eivät olleetkaan. Käynnistys oli todella hidasta. Meneehän se budjettiriihikin nopeasti, jos rima laitetaan riittävän matalalle.

Hallituksen tavoitteena on lisätä työllisten määrää vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä, mutta osa elokuun puolivälissä asetetuista alatyöryhmistä aloitti työnsä vasta aivan budjettiriihen kynnyksellä.

Alatyöryhmät käsittelevät muun muassa palkkatuen uudistamista, osatyökykyisten työllistämistä, työperäistä maahanmuuttoa sekä paikallisen sopimisen edistämistä.

SAK:n, EK:n, STTK:n, Akavan ja KT Kuntatyönantajien johtajat tapasivat työministeri Timo Harakan (sd) kertaalleen elo-syyskuun vaihteessa, mutta mitään erillisneuvottelua järjestöjen kesken ei ole käynnissä.

Työllisyyskeinoja pohtivissa alaryhmissä on edustettuna myös Suomen Yrittäjät.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo odottaneensa hallitukselta reippaampaa liikkeellelähtöä.

– Nyt kaikki junat ovat liikkeellä. Kevääksi pitää saada tuloksia. Keväänkään osalta odotukset eivät ole suuret.

Järjestöt odottavat budjettiriihestä lähinnä palkkatukea koskevia linjauksia. Rinne on visioinut, että pelkästään palkkatuen yksinkertaistamisella voitaisiin saada 10 000–20 000 lisätyöllistä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Hannu Karhunen arvioi sen sijaan tiistaina julkistetussa katsauksessa, että palkkatuen työllisyysvaikutukset ovat vähäisiä.

Karhusen mukaan palkkatuki ei lisää työllisyyttä tukijakson jälkeen, mikäli se on kohdentunut julkiselle tai kolmannelle sektorille.

Palkkatukea maksettiin viime vuonna yhteensä 253 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa tukeen on osoitettu 18 miljoonan euron korotus.

Ylen mukaan työnantajalle maksettavan palkkatuen enimmäistasoa oltaisiin korottamassa 30–50 prosentista 70 prosenttiin, mutta IS:n tietojen mukaan enimmäistason korottaminen 70 prosenttiin saattaa olla EU-säädösten vastaista.

Myös työnantajapuolella hyväksytään palkkatuen käyttö vaikeasti työllistyvien kohdalla, vaikka työpaikkojen ”kustantamiseen verovaroin” suhtaudutaankin kriittisesti.

Budjettiriihestä odotetaan myös päätöstä pitkäaikaistyöttömiä koskevien hankkeiden jatkamisesta.

Kuntapohjaisista työllisyyskokeiluista ehdittiin saada hyviä kokemuksia esimerkiksi Tampereella, ja suuret kaupungit saisivat järjestää jatkossakin työvoimapalveluja vaikeammin työllistettäville.

Lisäksi ulkomaisen työvoiman lupaprosesseja ollaan nopeuttamassa. Eläkeputken alarajan nostamisesta vuodella kerrottiin jo kesällä.

Työmarkkinajärjestöjen keskinäisessä dynamiikassa näkyy hallituksen vaihtuminen.

Viime hallituskaudella työntekijäpuolella valiteltiin, että hallitus on elinkeinoelämän asialla. Nyt vastaavasti työnantajapuolella väitetään, että ”hallitus liputtaa Hakaniemen puolesta”. Hakaniemellä viitataan etenkin SAK:hon.

– Hakaniemi määrittää hallituksen tahdin, sieltä ei ole tullut oikein muita esityksiä kuin että aktiivimalli pois.

Työntekijäpuolelta tyydytään toteamaan, että tahdin määrää valmistelua johtava työministeri sekä työministeriö.

– On selvää, että kun regiimi muuttuu, se näkyy politiikan tekemisessä ja työskentelytavassa, IS:lle kommentoidaan.

Kun budjettiriihestä ei ole odotettavissa suuria työllisyyslinjauksia, katseet kohdistuvat ensi kevään kehysriiheen.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) ja valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) puhuivatkin tiistaina ”polun rakentamisesta” keväälle.

Hallitusohjelman mukaan 30 000 lisätyöllistä pitäisi löytyä elokuuhun 2020 mennessä. Ellei tässä tavoitteessa onnistuta, hallitus on kertonut olevansa valmis perumaan menolisäyksiään.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt