Hallitus pyrkii saamaan budjetti­riihen valmiiksi päivässä – kerta­luontoisia investointeja on tulossa lähes miljardin edestä

Julkaistu:

Työllisyystoimia on "pitkä lista", mutta valtiovarainministeri Lintilä myöntää, että keskeiset keinot nähdään vasta ensi keväänä.
Hallituspuolueet pyrkivät saamaan neuvottelut ensi vuoden budjetista valmiiksi jo tämän päivän aikana. Pääministeri Antti Rinne (sd) kehotti varautumaan tiedotustilaisuuteen jo tämän päivän aikana.

Budjettiriiheen on varattu kaksi päivää, joten neuvottelut voivat jatkua tarvittaessa vielä huomenna.

Neuvottelupaikalle Helsingin Säätytaloon saapunut Rinne luonnehti, että hallituskumppaneiden välillä ei ole erityisiä kipukysymyksiä, vaan budjettiriihtä edeltäneet keskustelut ovat sujuneet hyvässä hengessä.

Rinne ei halunnut ottaa kantaa yksittäisiin budjettikysymyksiin. Esimerkiksi työllisyystoimia on hänen mukaansa "pitkä lista". Kysymykseen yritystukien karsimisesta Rinne ei suostunut vastaamaan lainkaan.

– Ehkä tehdään sillä tavalla, että vastaan näihin kysymyksiin sitten, kun olemme käsitelleet tämän kokonaisuuden, Rinne vastasi.

Tavoitteena 75 prosentin työllisyys

Työllisyystoimet ovat yksi mielenkiintoisimmista kysymyksistä, joihin hallitukselta odotetaan vastausta budjettiriihessä.

Työkalupakki näyttäisi heistä koostuvan pääosin "mukavista keinoista", joista hallituspuolueiden tai työmarkkinajärjestöjen välillä ei ole suurta eripuraa. Taloussuhdanteen heikentyessä hallitukselta pitäisi kuitenkin tulla merkittäviä uudistuksia, jotta hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyydestä voisi toteutua.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) arvioi, että keskeisiä työllisyyskeinoja nähdään vasta ensi kevään kehysriihessä.

– Mutta kyllä me sitä polkua teemme työllisyystavoitteen täyttämiseksi, Lintilä sanoi.

Rinne on aiemmin arvioinut, että Suomessa pitäisi ensi syksyn budjettiriiheen mennessä olla 30 000 uutta työllistä, jotta hallitusohjelman menolisäykset voitaisiin toteuttaa täysimääräisinä.

Yhteensä hallituksen työllisyystavoitteen toteutuminen vaatisi arviolta 60 000 uutta työllistä.

Satoja miljoonia kertaluontoisiin investointeihin

Budjettiriihestä odotetaan myös tietoa, millaisia kertaluontoisia investointeja hallitus laittaa ensimmäisenä liikkeelle. Hallitusohjelmassa on jo linjattu, että kertaluontoisia investointeja tulee enintään kolmen miljardin euron edestä ja ne katetaan pääosin valtion omaisuutta myymällä.

Lintilä sanoo, että tähän budjettiin on tulossa kertaluontoisia investointeja satojen miljoonien edestä.

– Jäämme vähän alle miljardiin varmaan, Lintilä arvioi.

Hallituksen odotetaan myös kertovan, millaisia toimia sillä on yritysten investointien vauhdittamiseksi. Elokuussa Lintilä laittoi asialle kansliapäällikkö Martti Hetemäen, jonka tehtävänä oli miettiä sopivia keinoja. Hetemäen selvityksen tuloksista kuultaneen samalla, kun hallitus esittelee budjettiaan.

Lisäksi yritystukien leikkaamisesta on luvassa päätöksiä. Hallituksen on tarkoitus saada leikkauksilla 100 miljoonan euron säästöt. Lintilän mukaan tämä tavoite on toteutumassa.

Koulutukseen ehdotettua enemmän rahaa

Lintilä kertoo, että valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen on tullut jonkin verran muutoksia ministeriöiden kahdenvälisissä neuvotteluissa.

Lintilä esitteli budjettiehdotuksensa viime kuussa, jonka jälkeen valtiovarainministeriö kävi budjettia läpi jokaisen ministeriön kanssa erikseen.

Eriäviä käsityksiä oli muun muassa korkeakoulujen rahoituksesta. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk) on halunnut, että korkeakoulujen rahoitusta kasvatetaan ensi vuodeksi yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Lintilän budjettiehdotuksessa lisärahaa luvattiin vain neljäsosa siitä eli 15 miljoonaa euroa.

Valtion kukkarosta näyttäisi kuitenkin heruvan ehdotettua enemmän rahaa korkeakouluille.

– Neuvottelut alkavat vasta, eli katsotaan iltapäivällä, mutta kyllä siellä lisäpanostusta tulee, Lintilä kommentoi koulutusrahoja.