Timo Harakan erityisavustajan twiitti hämmästytti – Juhana Vartiainen: ”Uudenlaista hallitus­ohjelman tulkintaa”

Julkaistu:

Hallituksen työllisyysastetavoite aiheuttaa kipinää hallituksen sisällä. Nordean ekonomistin mukaan uusia työpaikkoja tarvitaan jopa 80 000.
Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75:een prosenttiin ja lisätä työllisten määrää vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Työministeri Timo Harakan (sd) erityisavustaja Ville Kopra herätti viikonloppuna hämmennystä kirjoitettuaan Twitterissä, ettei 75 prosentin työllisyysaste olekaan hallituksen ”primääritavoite”.

– Se toteutuu, jos sekä toimenpiteet että suhdanne onnistuvat hyvin, Kopra kirjoitti.

– Et varmaan ollut tosissasi? Siis jos hallituksen näppärä vaikutusarvioitsija onnistuisi laskemaan, että luotiin just 60 000 työpaikkaa, ei toteutuneella työllisyysasteella olisi väliä? Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo kommentoi Kopran kirjoitusta.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi tulkitsi Kopran twiittejä siten, että hallitus on jo luopunut työllisyystavoitteestaan.

IS ei tavoittanut Harakkaa kommentoimaan asiaa maanantaina. Kopran mukaan ”me keskitymme nyt budjettiriiheen”.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi IS:lle, että keskusta pitää taatusti kiinni 75 prosentin työllisyysastetavoitteesta sekä siitä, että julkinen talous on tasapainossa 2023.

Myös Harakka vakuutteli MTV:lle, että hallitus pitää työllisyystavoitteestaan kiinni ja kutsui viikonlopun keskustelua ”pelkäksi lietsonnaksi” ja ”myrskyksi Twitter-lasissa”.

Juhana Vartiaisen (kok) mukaan Kopran twiitti edusti ”uudenlaista hallitusohjelman tulkintaa”.

– Aikaisemmin kaikki ovat tulkinneet hallitusohjelmaa aivan oikein niin, että 75 prosenttia on perustavanlaatuinen tavoite. Tässä on se kauhea dilemma, että se edellyttäisi aika kovia toimenpiteitä, jotka ovat aivan mahdottomia vasemmistohallitukselle ja SAK:lle, jolla on käytännössä veto-oikeus, Vartiainen piikittelee.


Kopra painotti twiiteissään sitä, että hallituksen ensisijainen tavoite on löytää vähintään 60 000 lisätyöllistä. Hallitusohjelman mukaan 30 000 lisätyöllistä pitäisi löytyä elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä.

Hallituslähteiden mukaan hallituksen sisällä oli jo hallitusneuvotteluiden aikana erilaisia käsityksiä siitä, miten työllisyystavoitteisiin suhtaudutaan – osa painotti neljän vuoden perspektiiviä ja osa paljon pidempää aikajaksoa.

IS:n tietojen mukaan hallituksen sisällä on luvassa vielä kova vääntö siitä, miten lisätyölliset määritellään. Yksi kysymys on, lasketaanko vaikutusarvioita yhteen vai nojaudutaanko Tilastokeskuksen työllisyystilastoihin. Toinen kysymys on, lasketaanko palkkatuettu työ numeroihin mukaan.

– Jos osa on palkkatuettua lisätyöllisyyttä, vaikutus julkiseen talouteen on heikompi ja se pitäisi ottaa huomioon työllisyystavoitteessa, Vartiainen näkee.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta taas sanoo, että palkkatuella on iso rooli työllisyyden vahvistamisessa.

– Työmarkkinapolitiikkaa on syytä tehdä myös yksilön näkökulmasta eikä pelkästään valtiontaloutta tuijottaen. En ole ylipäätään ihastunut siihen ajattelumalliin, jossa keskiöön nostetaan määrälliset tavoitteet.

Tempputyöllistämistä kritisoinut Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen pitää isona kysymyksenä sitä, kuinka suuri osa palkkatuesta menee työttömille, jotka työllistyisivät ilman palkkatukea.

– Yksityiselle sektorille maksetulla palkkatuella on havaittu olevan pieni positiivinen työllisyysvaikutus myös palkkatukijakson jälkeen, kun taas julkisella sektorilla tällaista vaikutusta ei ole. Koko tavoite on siinä, että saataisiin pitkäkestoisia työpaikkoja ja silloin esimerkiksi väliaikaisten julkisten menojen lisäysten tai investointien kautta saatavaa työllisyyskasvua ei pitäisi laskea mukaan.

Kärkkäisen mukaan hallitus on kaivanut itselleen työllisyysnäkökulmasta kuoppaa itselleen, kun se on ilmoittanut purkavansa aktiivimallin, tekevänsä työttömyysturvaan tasokorotuksen ja leikkaavansa kotitalousvähennystä.

Näiden toimien negatiivinen yhteisvaikutus on Kärkkäisen mukaan arviolta 10–15 000 työpaikkaa – Kärkkäinen tosin lisää, että aktiivimallin työllisyysvaikutukset ovat vielä todella epävarmoja.

Kun otetaan huomioon heikentyneet talous- ja työllisyysnäkymät, niin Kärkkäisen mukaan hallitus voi tarvita jopa 80 000 työllistä, että se pääsisi 75 prosentin työllisyysasteeseen 2023.

Hallitus on sitonut työllisyysastetavoitteensa ”normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloihin”.

Kaukorannan mukaan on selvää, että tavoite on sidoksissa suhdannetilanteeseen.

– Jos tulee globaali talousromahdus, sen vaikutus olisi järkevää putsata pois, kun tavoitetta arvioi.

Kopran tviiteistä heränneestä keskustelusta kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt