Kommentti: työministeriöstä kuului kummia – aikooko hallitus purkaa koko talous­politiikkansa kulma­kiven?

Julkaistu:

Hallituksen budjettiriihtä aletaan puida tiistaina ilman jyviä: Koko hallituksen talouspolitiikka on rakennettu epärealistisen 75 prosentin työllisyystavoitteen varaan. Viikonlopun aikana työministerin Timo Harakan (sd) avustajan puheet herättivät arvailun, onko hallitus kuitenkin jo unohtamassa tärkeimmän tavoitteensa, kysyy politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Työministeri Timo Harakan (sd) erityisavustaja Ville Kopra (sd) sai lauantaiehtoona ihmetyksen aikaan twiiteillään, joista moni ymmärsi, että työministeriössä aletaan jo pikku hiljaa unohtaa hallituksen tärkein tavoite eli 75 prosentin työllisyysaste.

Kopran ulostuloja on ihmetelty, ja yritetty selittää parhain päin.

Mutta hämmennys jäi.

Ikään kuin hämmennyksen aiheita ei olisi jo muutenkin budjettiriihen alla yllin kyllin.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) oli jäänyt myös ihmettelemään Kopran ulostuloja. Hän pohtii IS:lle, haluaako joku muuttaa työllisyysasteen laskentatapaa.

– Mutta keskustan osalta ei ole linjanmuutosta, Lintilä vakuuttaa.

– Meillä on kaksi kynnyskysymystä, joista pidetään taatusti kiinni: 75 prosentin työllisyystavoite ja se, että julkinen talous on tasapainossa 2023. Ne olivat keskustan ehto sille, että tähän hallitukseen ylipäätään lähdettiin. Ei tilanne ole miksikään muuttunut, Lintilä sanoo Ilta-Sanomille.

Harakan avustajan näkemykset ovat kuitenkin merkittäviä, sillä koko hallituksen talouspolitiikka lepää tämän – kieltämättä epärealistisen – työllisyystavoitteen varassa.

– Jokainen ymmärtää, että kun tehdään esimerkiksi kolmikantatyöryhmissä töitä, tavoitteet eivät voi heilahdella kuukaudesta toiseen. 75% ei ole operatiivinen tavoite, mutta 60 000 jaksotettuna on. Minusta tämä on ihan välttämätön tarkennus talouspolitiikan tavoitteissa, ei pelleilyä, twiittasi Kopra lauantaina.

Kun muun muassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi (kok) ihmetteli Kopran näkemyksiä, hän sai lakonisen vastauksen:

– Keskuskauppakamari ei määrittele hallituksen työllisyystavoitetta. Tavoite on 30 000 uutta työllistä ensi syksyn budjettiriiheen mennessä ja 30 000 sen jälkeen. Työllisyysasteeseen vaikuttaa paljon kansainvälinen suhdanne, johon hallitus ei voi vaikuttaa.

Eli kysymys kuuluu: missä mennään?

Hallitusohjelman kirjaus 75 prosentin työllisyystavoitteesta on yksiselitteinen. Pääministeri Antti Rinne (sd) vahvisti asian myös eduskunnassa 11. kesäkuuta:

– Hallituskauden keskeiset talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteet ovat työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja siten työllisten määrän vahvistuminen vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Epärealistinen työllisyystavoite – sopivasti budjettiriihen sanastolla – onkin ainoa oljenkorsi, joka hallituksella tuntuu olevan.

Vielä alkukesästä 75 prosentin työllisyystavoitteen ohella hallitus uskoi myös talouskasvuun. Rinne puhui, että hallitus pääsee tavoitteisiinsa ”normaalin talouskasvun” puitteissa, minkä hän määritteli kahden prosentin tasolle.

Enää kahden prosentin kasvusta kukaan ei ole puhunut halaistua sanaa.

Tuoreimman ennusteen antoi maanantaina Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, jonka mukaan hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite jää toteutumatta ja ensi vuoden kasvu jää 0,9 prosenttiin.

Lintilälle Etlan kasvuluvut eivät tulleet yllätyksenä.

– Sanoin jo aikaisemmin, että olemme menossa tilanteeseen, jossa kasvu alkaa nollalla. Kansainvälisen talouden epävarmuus heijastuu Suomeen. Kyse ei ole taantumasta, vaan suhdannevaihtelusta.

Joka tapauksessa työministeriön liepeiltä tulevat puheenvuorot hämmentävät tilannetta budjettiriihen alla entisestään. Kuva hallituksen politiikasta on jo valmiiksi sekava.

Tämän vuoden budjettiriihi on kuitenkin ns. helppoa kauraa verratuna siihen, mitä on edessä vuoden kuluttua. Jo maaliskuun kehysriihessä hallitus joutuu ottamaan lusikan kauniiseen kätöseensä, ja lopullinen totuuden hetki kohdataan syksyn 2020 budjettiriihessä.

Se on välitarkastuksen paikka.

Jos siihen mennessä hallituksen nimiin ei ole tullut 30 000 uutta työpaikkaa ja talouskasvu hiipuu, edessä on kaksi vaihtoehtoa: säästöt tai lisävelanotto.

Jälkimmäinen ei käy keskustalle, ja säästöt ottavat lujille vasemmmistoliitossa, vihreissä ja myös demareissa.

Eli nautitaan tämän viikon budjettiriihestä: tähän hallitus ei vielä kaadu.

Ensi syksynä voi olla kaikki toisin.

Mutta kun hallituksen työllisyys- ja talouspuheenvuuroja seuraa, kaipaa sitä Hans Christian Andersenin pikkulasta, joka huutaa, ettei keisarilla ole vaatteita.

Ehkä työministeri Harakan erityisavustaja Kopra twiittasi jo sinne päin?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt