Ay-pomo tyrmää Rinteen ”koulutuskikyn”: Ei pelittänyt ennenkään

Julkaistu:

Tes-neuvottelijat torjuvat pääministeri Rinteen ehdotuksen koulutuskikystä: koulutusta ei pidä koplata työaikaneuvotteluihin.
Pääministeri Antti Rinteen (sd) ajatus kiisteltyjen kiky-tuntien käyttämisestä koulutukseen ei saa kannatusta sen koommin palkansaajien kuin työnantajien leirissä.

Palkansaajia edustavan Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo, että ennenkin on yritetty työmarkkinakiistoja ratkoa tarjoamalla koulutuspakettia.

Lehtonen muistelee, että edellisen kerran asiasta väännettiin kunnolla vuonna 2011. Vallitsi työtaistelutilanne. Asia ratkesi, kun silloinen työministeri Lauri Ihalainen toi pöytään kolmen päivän koulutusoikeuden.

Koulutusoikeus ei Lehtosen mukaan käytännössä ole koskaan toteutunut.

– Olen kohtuullisen pessimisti. Kolmen päivän koulutusoikeus ei pelittänyt silloinkaan.

Lehtonen sanoo, että sovittu kolmen päivän koulutusoikeus jäi käytännössä lähes kuolleeksi kirjaimeksi.

– Ulkopuolelta säädetyt koulutusvelvollisuudet eivät välttämättä ole paras mahdollinen tapa ratkaista tilanteita.

Pääministeri Rinne on kertonut julkisuudessa olevansa huolissaan siitä, että 24 kiky-tunnista muodostuu lukko käynnissä oleville työehtosopimusneuvotteluille. Rinne esittää yhtenä vaihtoehtona, että kiistellyt tunnit käytetään koulutukseen. Hän ehdottaa erityisen koulutustilin avaamista.

Koulutustilin kustannuksiin osallistuisivat valtio, työnantajat ja palkansaajat.
Teollisuusliiton Turja Lehtonen sanoo tukevansa kaikkea sitä, mitä pääministeri voi tehdä, jotta kiky-ratkaisu voitaisiin sopia kolmikantaisesti. Lehtonen toivoo, ettei kiky-ratkaisu jää pelkästään liittojen pöytään.

– Se on kolmikantaisesti sinne tullut ja se pitäisi kolmikantaisesti myös sieltä sopia pois.

Lehtosen mielestä valtiovalta voisi tulla ratkaisuun mukaan esittämällä sellaisia porkkanoita, joihin työnantajapuoli voisi tarttua. Porkkanat voisivat liittyä esimerkiksi sosiaalimaksuihin.

Teknologiateollisuusalan sopimukset päättyvät lokakuun lopussa.

Työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo, että neuvottelutilanne on nyt poikkeuksellisen haastava. Erilaisia näkemyksiä on työajan pidennyksestä.

– Toivomme työrauhaa neuvotteluille. Emme kaipaa ulkopuolelta tulevia neuvoja ja ohjeita.

Helle sanoo, että 24 kiky-tunnin käyttö on tes-pöytien ratkottavana.

– Ja siellä se myös ratkotaan.

Työnantajat ovat vaatineet 24 tunnin pidennystä työaikaan. Työnantajien mukaan yritysten kilpailukyky on romahtanut ja asia pitäisi korjata muun muassa työaikaa pidentämällä.

Helle torjuu keskitetyn ratkaisun.

– 24 tunnin työajan pidennys on viety sopimuksiin hyvin erilaisilla tavoilla. Ratkaisut on tehty alakohtaisesti. Teknologiateollisuudessa ne on tehty työpaikkakohtaisesti.

– Näiden hyvin erilaisten ratkaisujen purkaminen ja muuttaminen yhdeksi samaksi valtakunnalliseksi tavaksi toimia on kyllä käytännössä mahdotonta.

Helle sanoo, että valtakunnalliset muotit eivät toimi. Elinkeinoelämä ei muutenkaan enää lähde neuvottelemaan tes-pöydän asioiden ratkaisemisesta keskitetysti.

Helle sanoo, että pääministeri Rinteen ajatus koulutustilistä on kokonaan toinen keskustelu. Elinkeinoelämän keskusliitollakin on oma esityksensä siitä, miten jatkuvan oppimisen haaste ratkaistaan. EK on esittänyt vapaaehtoista osaamiskassaa.

Kiky-tuntien perumista on esittänyt Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Ammattiliiton jäsenissä on paljon valtion ja kuntien työntekijöitä.

– Arvostan kovasti koulutusta, mutta en halua lähteä ottamaan kantaa erikseen tämäntyyppiseen avaukseen, toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen kommentoi.

Asara-Laaksonen lisää, että työ- ja virkaehtosopimukset on iso kokonaisuus.

– Tässä vaiheessa on ennenaikaista ottaa tähän kantaa. Meillä neuvottelut käydään julkisen puolen osalta ensi vuoden keväänä.

Yrittäjäkenttää edustavan Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo yleisellä tasolla, että on tärkeää pitää esillä osaamista ja jatkuvaa oppimista. Yritysten näkökulmasta osaavan työvoiman saaminen on yksi keskeinen pullonkaula.

– Tätä ei ole kuitenkaan syytä kytkeä käynnissä olevaan työmarkkinakierrokseen tai kiky-tunteihin.

Makkulan mielestä pitäisi katsoa pidemmällä aikavälillä, miten osaamista ja koulutusta kehitetään. Asioita tulisi pohtia laaja-alaisesti. Työaikakysymyksiin koulutusta ei pidä kytkeä.

– Tällainen vaihtokauppa ei toimi. On fakta, että Suomessa tehdään vähemmän työtunteja jo nyt kuin kilpailijamaissa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt