Hallituksen sisältä erilaisia viestejä Al-Holin suomalaisista: Rinne puhuu terrorismirikosepäilyistä, Haaviston mukaan syytteistä ei ole tietoa

Julkaistu: , Päivitetty:

Pääministeri Antti Rinteen mukaan rikosprosesseja ei ole, koska kurdihallinto ei ole valtioon rinnastettava hallinto.
Hallituksen sisältä tulee erilaisia viestejä Al-Holin leirillä olevista suomalaisista.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan Suomella ei ole tiedossa, että Al-Holin leirillä olevien Isis-taistelijoiden suomalaisia perheenjäseniä vastaan olisi käynnissä oikeudellisia prosesseja.

– Perheenjäsenten osalta meidän tiedossa ei ole, että kenenkään kohdalla olisi käynnistetty tai oltaisiin käynnistämässä oikeudenkäyntiä ainakaan tässä tilanteessa. Meillä ei ole myöskään tiedossa, että näihin naisiin kohdistuvia syytteitä tai muita prosesseja olisi käynnissä, Haavisto sanoo.

Haaviston lausunto poikkeaa pääministeri Antti Rinteen (sd) kahden kuukauden takaisista kommenteista, joiden mukaan olisi todennäköistä, että Syyrian al-Holin leirillä olevat Suomen kansalaiset olisivat epäiltyinä rikoksista.

– He ovat internointileirillä, josta ei ole vapaata pääsyä pois. Meille epävirallisen kurdihallinnon edustajat ovat ilmoittaneet, että leirillä olevia aikuisia ihmisiä useimmiten epäillään tai heidän syyllisyyttään selvitetään, Rinne kommentoi.

– Mutta todennäköistä on että ovat, koska he ovat ilmoittaneet, että kaikki aikuiset tuolla leirillä ovat jollakin tavalla tutkinnan kohteena, Rinne sanoi.

Rinne toisti Ilta-Sanomille eduskunnassa perjantaina, että osaa leirillä olevista ”ilmeisesti epäillään terrorismiin liittyvistä asioista”.

– Se muuttaa sen luonteen, miten tähän voi suhtautua. Meillä on menossa erilaisia prosesseja tämän asian suhteen, tämän enempää en voi valitettavasti asiaa avata.

Onko siellä rikosprosesseja käynnissä?

– Ei ole mitään rikosprosesseja, koska kurdihallinto ei ole mikään valtioon rinnastettava hallinto, mutta kurdit epäilevät ainakin osaa leirillä olevista ihmisistä terrorismirikoksiin syyllistymisestä.

Al-Holilla asuu pääosin naisia ja lapsia. Leiri paisui joulukuussa 4 000:n hengen leiristä 70 000:n hengen leiriksi hyvin nopeassa ajassa.

Se koostuu kahdeksasta eri osasta, joihin asukkaat on eroteltu taustoistaan riippuen. 85 prosenttia asukkaista on syyrialaisia ja irakilaisia, ja he asuvat omilla alueillaan.

Kolmansien maiden kansalaiset on eroteltu omalle alueelleen, jossa myös suomalaiset todennäköisesti asuvat.

Tällä noin 11 000 ulkomaalaisen aidatulla alueella asukkaiden mahdollisuutta liikkua on rajoitettu enemmän kuin muiden al-Holin asukkaiden.

Haavisto ei osaa sanoa, mikä ylimääräisiin rajoituksiin on syynä. Hänen mukaansa niiden ei voi nähdä suoraan liittyvän siihen, että suomalaisia ja muita kolmansien maiden kansalaisia olisi suurempi syy epäillä rikoksista.

Haavisto on aiemmin todennut, että Suomi on konsulipalvelulain nojalla valmis auttamaan paikalla olevia kansalaisiaan matkustusasiakirjojen kanssa.

Ehtona on, että perheet saavat kurdihallinnolta luvan poistua leiriltä, pääsevät jonkin EU-maan lähetystön tai konsulaatin piiriin ja heidän henkilöllisyytensä voidaan varmistaa.

– Tällä hetkellä minulla on se käsitys, että kurdiviranomaiset eivät ole antaneet ihmisten sieltä leiriltä poistua.

Ben Zyskowicz (kok) penää hallitukselta kirjallisessa kysymyksessään, mikä on hallituksen tavoite ja tahtotila Al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten suhteen.

– Halutaanko auttaa leiriltä Suomen kansalaisia Suomeen? Jos halutaan, koskeeko tämä vain orpolapsia vai muitakin lapsia? Entä koskeeko tämä myös aikuisia, jotka ovat omaehtoisesti menneet barbaarisen ja brutaalin terroristijärjestön tueksi? Zyskowicz kysyy.

– Asian voi yksinkertaisesti ilmaista siten, että Suomen kansalaisilla on oikeus palata kotimaahansa. Kaikki rajoitukset, jotka ovat jonkun muun maan viranomaisen tekemiä, eivät ole asioita, johon voimme vaikuttaa varsinkin, kun kyseessä on viranomainen, joka ei ole maata edustava viranomainen, Haavisto kommentoi.

Suomella ei ole Haaviston mukaan mitään voimassaolevaa lainsäädäntöä, joka estäisi leirillä olevia palaamasta Suomeen.

– Olemme heille viestineet, että Suomen kansalaisilla on oikeus palata Suomeen, jos he eivät ole mistään rikoksesta syytteessä, eikä mikään prosessia ole heitä vastaan menossa. Meillä on se käsitys, että heidän pitäisi tällöin päästä liikkumaan.

Haaviston on vaikea ajatella, että al-Holin tyyppinen pakolaisleiri olisi pysyvä ratkaisu.

– Varsinkaan sellaisille, joilla on kansalaisuus muualla kuin Irakissa tai Syyriassa. Kurdihallinto joutuu varmasti etsimään jonkin pysyvämmän ratkaisun tilanteeseen ja päättämään, minne kaikki heidät sijoitetaan tai pääsevätkö he lopulta palaamaan kotiseudulleen.

– Mutta vielä ei ole meidän tiedossamme, että millä aikavälillä tämä tapahtuu.

Tällä hetkellä syyrialaiset ja kurdiviranomaiset todennäköisesti vertaavat Haaviston mukaan kansainvälisiä tietoja ja pyrkivät tunnistamaan kuvanauhoilta rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä.

Hän muistuttaa, että suoraan rikoksista epäiltyjä pidetään erillisissä laitoksissa. Varsinaisiin vierastaistelijoihin tullaan hänen mukaansa varmasti kohdistamaan todellisia oikeusprosesseja Syyrian tai Irakin alueella.

– Al-Holin osalta jos joku rikollisiin toimiin syyllistynyt löydetään ja tunnistetaan, eivät paikalliset viranomaiset tule heitä luovuttamaan muualle, vaan lähtevät siitä, että ihmisten pitää vastata teoistaan.

– Mutta minulla ei ole tiedossa Al-Holiin tai varsinkaan suomalaisiin suoraan kohdistuvista paikallisista oikeudellisista toimista, Haavisto toistaa.

13.9. klo 17.25: Lisätty juttuun pääministeri Antti Rinteen (sd) kommentit perjantailta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt