Matti Vanhanen puhui eduskunnalle: ”Monien suomalaisten on vaikea hahmottaa, missä valta on”

Julkaistu:

Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen mukaan monien suomalaisten on vaikea hahmottaa, missä valta on. Lisäksi yksittäisistä asioista äänestäminen haastaa edustuksellisen demokratian.
Eduskunnassa juhlittiin tänään satavuotiasta Suomen hallitusmuotoa eli vuonna 1919 säädettyä itsenäisen Suomen ensimmäistä perustuslakia.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) aloitti puheensa käymällä läpi sitä, miten järjestelmä on sadan vuoden kuluessa kehittynyt.
Puhemiehen mukaan monien suomalaisten on vaikea hahmottaa, missä valta on.

– Vallankäyttö on asteittain hajautunut. Vaikka hajauttaminen on ollut järkevää, on sen seurauksena monien kansalaisten vaikea hahmottaa, missä valta on. Tällä on kielteinen vaikutus tuntemukseen vallankäytön oikeutuksesta.

Vanhanen sanoi, että kansalaisten äänestyspäätösten kytkeytyminen yhä enemmän yksittäisiin asioihin on haaste edustukselliselle demokratialle.

Vanhanen muistutti, että edustuksellisessa demokratiassa valitut kansanedustajat, valtuutetut ja Euroopan parlamentin jäsenet ovat kautensa ajan oman harkintansa herroja ja rouvia.

– Kansalaiset luottavat heidän harkintakykyynsä ja yhteistoimintakykyynsä kaikissa niissä sadoissa asioissa, jotka tulevat päätettäväksi. Tätä järjestelmämme perustaa haastaa kuitenkin kehitys, jossa yhä suurempi osa kansalaisista pitää äänestyspäätöksensä tärkeimpänä perusteena yksittäistä asiaa.

Jos valintaperuste vaaleissa ja päätöksenteon todellisuus ajautuvat kauas toisistaan, syntyy Vanhasen mukaan helposti turhautumista poliittista järjestelmää kohtaan.

Toinen haaste hallitusmuodollemme sisältyy Vanhasen mukaan tarpeeseen harjoittaa enenevässä määrin kansainvälistä yhteistyötä. Valtaa kansainvälisille järjestöille siirretään vain eduskunnan ratifiointipäätösten kautta.

– Monet kansalaiset kuitenkin kokevat, että valtaa on siirretty pysyvästi ulottumattomiin ja monet pelkäävät, että käynnissä on itsestään tapahtuva omalakinen vallan siirtyminen. Tätä tuntemusta ei pidä vähätellä, Vanhanen toteaa.

Kolmas haaste liittyy puhemiehen mukaan turvallisuuteen.

– Perinteisesti turvallisuus on jaettu ulkoiseksi ja sisäiseksi turvallisuudeksi, jossa ulkoinen turvallisuus on lisäksi monissa maissa valtion päämiehen valtapiirissä. Nykykehityksessä jako ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen ei tarjoa riittävää lähestymistapaa.

Vanhanen sanoo, että eri turvallisuusviranomaisten ja koko poliittisen johdon keskinäistä yhteistyötä on kehitettävä arvioimalla asiaa turvallisuuden eikä sadan vuoden perinteen perusteella.

Puhemies listasi puheessaan vielä neljännen haasteen. Se liittyy hänen mukaansa kykyymme tuottaa valitsemallamme järjestelmällä hyvinvointia kansalaisille.

– Koen, että yli sadan vuoden aikana länsimaissa kansalaisille ja yritystoiminnalle luotu vapaus ja mahdollisuus sivistyksen kehittymiseen on luonut innovaatioita ja kilpailun kautta taloudellista voittavaa tehokkuutta. Tämä malli on nyt haastettu. Joillakin autoratiivisilla yhteiskunnilla on kyky kohdistaa resursseja, investoida uusiin asioihin ja toimeenpanna muutoksia nopeasti.

Vanhasen mukaan tämä on muuttanut kilpailuasetelmia selvästi eikä ole itsestään selvää, että oma järjestelmämme on voittava.

– Demokratia haastetaan usein silloin, kun tyytymättömyys kasvaa. Tähän voidaan hetkellisesti vastata protektionismilla, mutta se on lähinnä itsensä pettämistä ja silmien sulkemista siltä, että uudistuksia pitää tehdä.

Vanhanen painottaa, että demokratian on kyettävä oloissaan uudistamaan yhteiskuntaa tavalla, joka tuottaa kaivattua hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta.

– Demokratiankin on tuotettava tuloksia. Siinä vaiheessa kun demokratiassa koetaan päätehtävänä olevan entisen ja saavutetun turvaaminen, kannattaa sytyttää varoitusvalot.

– Suomi syntyi demokraattiseksi tasavallaksi pitkälti sen ansiosta, että Euroopassa kuninkaiden ja keisareiden vallan keskeinen pyrkimys oli pitää vanhat olot muuttumattomina. Se ei enää vastannut vapautta kaivanneiden ihmisten odotuksiin. Hallitusmuotomme oli vastaus tähän kehitykseen. Pidetään tämä perusasenne elossa tästä eteenkin päin.

Suurin juhlan aihe Vanhasen mielestä on se, että suomalaiset ovat halunneet pitää kiinni demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteista läpi koko kuohuneen 1900-luvun.

– Oikeusvaltio oli arvossaan jopa rintamalla. Kaiken vallankäytön on pitänyt perustua lakiin ja rikkeet on käsiteltävä itsenäisellä tuomioistuinvallalla, johon poliitikot eivät sekaannu etukäteen eivätkä jälkikäteen. Tämän periaatteen johdonmukainen noudattaminen on meidän poliitikkojen vastuulla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt