Sanna Marin: Tämä hallitus tuskin ehtii päättää isoista rata­hankkeista

Julkaistu:

Nopea idän raideyhteys jää syksyllä ilman EU-tukea. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin vakuuttaa, ettei hanketta ole unohdettu.
Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd) ei usko, että nykyinen hallitus ehtii tehdä varsinaisia rakentamispäätöksiä kaavailluista rataväylistä.

– Hankkeet eivät ole siinä suunnitteluvaiheessa, että rakennuspäätöksiä voisi tehdä, Marin sanoo.

Kaikkiaan hallitusohjelmaan on kirjattu kolme suurta rataverkon kehittämishanketta: päärata ja sen laajennukset sekä Helsingistä länteen ja itään suuntautuvat ratahankkeet.

Turun tunnin junan kustannusarvio on 2,4–2,8 miljardia ja Suomi-radan 5,5 miljardia euroa. Marin kuitenkin painottaa, että arviot ovat vain alustavia.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt käynnistää neuvottelut kuntien ja muiden mahdollisten toimien kanssa Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata -hankeyhtiön perustamiseksi.

Neuvottelujen aikataulusta Marin ei osaa sanoa mitään.

– Toivon, että tämän syksyn aikana saisimme jo päätöksiä näiden hankeyhtiöiden perustamisesta. Uskon myös, että kunnilla on valmiutta lähteä käymään neuvotteluita.

Väylien suunnittelu vie Marinin mukaan arviolta 6–8 vuotta. Tällöin liikennöinti radoilla voisi alkaa aikaisintaan 2030-luvulla.

– Kyse on siis pitkän aikavälin tulevaisuusinvestoinneista, joita nyt alettaisiin suunnittelemaan ja viemään eteenpäin.

Marin piti tänään tiistaina tiedotustilaisuuden suurten raideliikennehankkeiden edistämisestä.
Itäisen radan osalta LVM on käynnistänyt selvityksen ja arvioinnin. Selvityksen arvioitu valmistumisaika on keväällä 2020.

Marinin mukaan kahden muun radan hankeyhtiöitä koskevat neuvottelut eivät kuitenkaan tarkoita, että hankkeet olisi pistetty tärkeysjärjestykseen.

– Tämän päivän päätös ei missään nimessä tarkoita, että itärata on unohdettu.

Turun tunnin junan osalta suunnittelu on jo käynnissä, ja edellinen hallitus osoitti läntisen radan suunnitteluun 40 miljoonaa euroa. Kustannettavaa olisi jäljellä 75 miljoonaa, josta valtion osuus runsaat 38 miljoonaa euroa.

Valtio on sitoutunut pääomittamaan myös Suomi-rataa 76,5 miljoonalla eurolla.

Juha Sipilän (kesk) hallitus perusti raidehankkeita varten emoyhtiön Pohjolan Rautatiet Oy:n tämän vuoden alussa, mutta varsinaisia hankeyhtiöitä ei ehditty perustaa.

Pohjolan Rautateihin viime kaudella sijoitettu 100 miljoonaa euroa tullaan kuitenkin Marinin mukaan käyttämään hankeyhtiöiden pääomittamisessa hyväksi.

Suunnitteluun tarvittava jäljelle jäävä 15,7 miljoonaa euroa on Marinin mukaan budjettirahoituksella rahoitettavaa, ja koostuu Marinin mukaan kehittämisrahoituksesta.

– Budjettiriihessä tulemme tekemään päätöksen siitä, että 15,7 miljoonan osuus, joka uupuu Pohjolan Rautatiet Oy:n osuudesta tultaisiin kattamaan kehitysmomentilla, Marin sanoo.

Myös EU:n uusi rahoituskausi aukeaa vuonna 2021, ja Suomen on mahdollista saada raidehankkeisiin EU-tukea: suunnittelukustannuksiin enintään 50 prosenttia ja toteutuskustannuksiin 20 prosenttia.

Marinin mukaan Suomi on neuvotellut tuesta komission kanssa ja sen olisikin mahdollista saada rahoitusta Suomi-radan ja Turun tunnin radan suunnitteluun.

Yhtiöihin voi tulla valtion lisäksi omistajiksi myös muita osakkaita, kunhan julkisomisteinen määräenemmistö yhtiössä säilyy. Valtio vastaisi hankkeen pääomittamisesta 51 ja muut osakkaat 49 prosentilla.

– Jotta hankeyhtiöt voidaan perustaa, edellyttää se myös sitä, että niihin tulisi mukaan muita julkisyhteisöjä ja julkisesti omistettuja yhteisöjä osakkaiksi, Marin sanoo.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi Finavia hyötyy yhteyksien kehittämisestä lentokentän ja muiden kaupunkien välillä.

– Sen takia Finavia olisi varmasti sellainen toimija, joka tässä kokonaisuudessa olisi mukana, hän sanoo.

Tämän lisäksi Marinilla ei ole tiedossa mitään muita toimijoita kuntien lisäksi, jotka voisivat hankeyhtiöihin tulla mukaan.

Hän myös olettaa, että yksityisiä tahoja ei valtavasti ilmaannu, sillä hankkeiden suunnittelu ei itsessään tuota vielä tuloja.

Yhtiöt voidaan perustaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan hyväksynnän jälkeen, jonka jälkeen niitä voidaan ryhtyä myös pääomittamaan.

Marinin mukaan pohdinnassa on vielä se, millä periaatteella kunnat lähtisivät mukaan yhtiön pääomittamiseen, ja miten maksut jaksotetaan.

– Tuskin olisi niin, että tarvitsisi yhtenä vuonna sitä koko summaa kuitenkaan yhtiöihin laittaa, vaan summa voisi jakautua useammalle vuodelle.

Hallitusohjelman mukaisesti myös Tampere-Jyväskylän, Tampere-Porin ja Seinäjoki-Vaasan yhteyttä tullaan Marinin mukaan parantamaan ja nopeuttamaan.

Juttua päivitetty klo 13:45: Täydennetty Sanna Marinin kommenteilla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt