Presidentti Sauli Niinistö: Jos ei pidä muiden oikeutta arvossa, ei jää omaakaan oikeutta

rac

Julkaistu:

Sauli Niinistö kertoi, että vuoden 1919 hallitusmuodosta tuli yhteiskuntaa ylläpitävä voima, sen perustus.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui Suomen hallitusmuoto 100 vuotta -juhlatilaisuudessa tiistaina. Sata vuotta sitten Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg luotsasi Suomea laillisuuden nimissä tasavaltalaiselle itsenäisyyden tielle.

Suomen vuonna 1919 säädetty hallitusmuoto, samoin kuin kolme muutakin perustuslakia kumottiin vasta vuonna vuonna 2000, kun voimaan tuli Suomen nykyinen perustuslaki.

– Eduskunnalla on ennen kaikkea aikakirjoihin merkittävänä uusi hallitusmuoto, jolla on laskettu perusta itsenäisen, vapaan Suomen valtiolliselle elämälle, totesi K.J. Ståhlberg, hallitusmuodon isä, vuoden 1919 valtiopäivien päättyessä, Sauli Niinistö sanoi puheessaan.

Hallitusmuoto tarkoittaa itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettua lakia, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot.

”Perustus pitää”

Niinistö muistutti nuoren tasavallan vaikeista vuosista.

– Hallitusmuodon säätäminen oli nuoren tasavallan koetinkivi. Mielipiteitä oli monia, valkoisia ja punaisia, monarkistisia ja tasavaltalaisia, mutta tavoitteita vain yksi. Eheä kansakunta, joka on luja myös ulospäin, hän sanoi.

Niinistö muistutti, miten tärkeä oli vuoden 1919 hallitusmuoto. Hänen mukaansa vaativassa tehtävässä onnistuttiin hyvin, ja hallitusmuoto säilyi pääpiirteissään läpi vuosikymmenten.

– Hallitusmuodosta tuli yhteiskuntaa ylläpitävä voima, sen perustus.

– Tänään saatamme todeta, että perustus pitää. Suomi on maailman vakaimpia maita ja ehdotonta kärkeä oikeusvaltiona. Maa, joka tunnetaan selkeänä ja luotettavana toimijana, hän sanoi.

Vaikutusta arkielämään

– Hallitusmuoto, valtiosääntö tai perustuslaki ovat juhlavia nimikkeitä ja saattavat arkikielessä kuulostaa etäisiltä. Arkielämäämme niillä on kuitenkin keskeinen vaikutus, Niinistö sanoi.

Hän lähestyi asiaa tätä kahden teeman, luottamuksen ja osallisuuden kautta.

– Kumpikaan ei ole suoraa lakitekstiä, mutta kumpikin kuvaa lakiemme henkeä yhteisen olemisen järjestelyistä.

– Kaiken yhteisen olemisen perustana on luottamus; olettama siitä, että kukin menettelee niin kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyttää. Suomen perustuslakiin kirjatut perusoikeudet antavat hyvän pohjan tämän ”edellyttämisen” arviointiin. Useasti ajatus jää siihen, että perusoikeuksien toteuttaminen on yhteiskunnan velvollisuus ja kansalaisen oikeus. Mutta myös kansalaisilla on velvollisuus toisiaan kohtaan, toisen yksilön perusoikeuden kunnioittamiseen. Ei jää jäljelle omaakaan oikeutta, jos ei muiden oikeutta pidetä arvossa, hän sanoi.

Niinistö korosti vakautta.

– Satavuotiaan hallitusmuotomme keskeinen perusta on säilynyt vakaana yli niin vaikeiden kuin valoisien vuosien. Lyhyesti sanottuna: Luottamus ja vastuu – niihin nojaa perustuslakimme.

Osallisuus tärkeää

– Toinen teema on osallisuus; tunne siitä, että on osallinen ja voi vaikuttaa tulevaan. Perustuslaki luo vahvan kehikon, tavallaan turvakaaren, joka takaa mahdollisuudet osallistumiseen ja tilaa osallisuudelle, Niinistä sanoi puheessaan.

Nykyihmiselle osa oikeuksista kuulostaa itsestäänselvyydeltä, kuten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Hallitusmuodon säätämisen aikaan juuri se toi osallisuuden tunnetta ja loi siten pohjan tasavallan kehittymiselle.

Vapaus kokoontua tai uskonnon ja omantunnon vapaus tuntuvat nyt niin ikään luonnostaan selviltä asioilta. Näihin on ikään kuin tuudittauduttu.

Hallitusmuoto tai perustuslaki pysyttelivät pitkään etupäässä akateemisten tai poliittisten piirien keskustelunaiheena. Viimeisten vuosikymmenten aikana piiri on laventunut, yhä useammin kuulee yleisessä keskustelussa vedottavan perustuslain säännöksiin. Mielestäni se on sivistysvaltiokehitystä.

Viime vaalikauden kokemukset

Viime vaalikauden loppupuolella kysymys perustuslakien tulkinnasta nousi Niinistön mukaan kiivaaseen keskusteluun.

– Se kulminoitui, jälleen kerran, perustuslakivaliokunnan asemaan perustuslain vartijana.

– Pohdittavaa teoreettisella tasolla kyllä tuli. Olisiko niin, että täysin identtisessä kysymyksessä perustuslakivaliokunnan vastaus muuttuisi, jos eduskunnan voimasuhteet olisivat välillä vaihtuneet? Ja jos, niin voitaisiinko se selittää niin, että vain tulkinta muuttui, mutta perustuslaki pysyi ennallaan, hän sanoi.

Väljin ilmaisuin

– On hyvä ymmärtää, että perustuslaki on kirjoitettu tavallaan väljin ilmaisuin, on jätetty tilaa ajan ja tulkinnan muutokselle. Mutta silti, jos jokin asia eilen oli, mutta tänään ei enää olisikaan perustuslainmukainen tai –vastainen, niin ymmälle jää, hän sanoi.

– Tuomioistuimet, viime kädessä korkeimmat oikeudet, voivat jo nyt jälkikäteen yksittäistapauksessa tutkia lain perustuslainmukaisuuden. Tasavallan presidentti taas voi lain vahvistamisvaiheessa pyytää korkeimmilta oikeuksilta lausunnon, jolloin perustuslainmukaisuuskin voi tulla arvioitavaksi. Ymmärrettävästi esille on noussut ajatus korkeimpien oikeuksien osallistumisesta myös ennakkotarkastukseen. Esimerkiksi niin, että perustuslakivaliokunta voisi hankalissa tilanteissa pyytää lausunnon korkeimpien oikeuksien muodostamalta jaostolta, hän sanoi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt