Poliitikkojen uhkailu lisääntynyt – eduskunta selvitti kansan­edustajien kotien ja loma­paikkojen suojaamista

Julkaistu:

Politiikka
Turvajärjestelmien perustamiskustannuksiksi arvioitiin 0,5–1,5 miljoonaa euroa ja käyttökustannuksiksi 120 000–300 000 euroa vuodessa. Asia jäi ainakin toistaiseksi pöydälle.
Eduskunnassa selvitettiin viime vaalikaudella turvalaitteiden asentamista kansanedustajien koteihin, lomapaikkoihin ja Helsingin-asuntoihin.

Turvajärjestelmien perustamiskustannuksiksi arvioitiin 17. lokakuuta 2017 päivätyssä dokumentissa 0,5–1,5 miljoonaa euroa ja käyttökustannuksiksi 120 000–300 000 euroa per vuosi.

– Totean kuitenkin, että Suomessa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen kuuluu poliisilain mukaan poliisille. Edustajat, kuten muutkin kansalaiset, voivat täydentää turvallisuusratkaisujaan hankkimalla markkinoilta edellä mainitun kaltaisia ratkaisuja, joissa on myös mukana kiinteistö- ja palovalvontaa ja muita elementtejä, eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola kommentoi eduskunnan kanslialle osoittamassaan lausunnossa.

Savola kertoo IS:lle, että asia jäi selvityksen tasolle.

– Todettiin, että edustajilla on kulukorvaus, jota voi käyttää lisäturvaan. Toisaalta ongelmana oli se, että yhdenvertaisia palveluita ei pystytä tuottamaan, kun edustajat asuvat ihan eri puolilla Suomea. Yleensä ne, jotka haluavat lisäturvaa, ovat jo tehneet asuntoihinsa järjestelyjä.

IS:n tietojen mukaan turvalaitteiden asentamista eduskunnan toimesta ei kuitenkaan täysin tyrmätty, vaan asia jätettiin keväällä työnsä aloittaneen eduskunnan harkittavaksi.

Seppo Kääriäisen (kesk) johtaman turvatyöryhmän työhön osallistuivat viime kaudella kaikki eduskuntaryhmät.

Ryhmän perustamisen taustalla olivat IS:n tietojen mukaan ”kansainväliset tapahtumat” – toisin sanoen Euroopassa tapahtuneet terrori-iskut, joiden aiheuttaman huolen vuoksi eduskunnan turvajärjestelyt haluttiin saattaa ajan tasalle.



Savola arvioi selvityksessään eduskunnalle lokakuussa 2017, että kansanedustajiin kohdistuneet uhkaukset ovat lisääntyneet tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Savola summasi, että karkeasti joka kymmenes edustaja on ilmoittanut uhkauksista itseään tai perhettään kohtaan, mutta lisäsi, että tietoja on vaikea yksilöidä, koska ilmoituksia tulee sekä eduskuntaan että poliisiviranomaisille, eikä kenenkään vastuulla näytä olevan kokonaiskuvan luominen.

Savola kertoo IS:lle, että noin kolmasosa kansanedustajista on kertonut saaneensa uhkauksia, mutta vakavasti otettavia uhkauksia on niistä vain pieni osa.

Savolan mukaan uhkaukset liittyvät usein johonkin esillä olevaan, vahvoja tunteita herättävään asiaan, kuten samaa sukupuolta olevien avioliittoihin tai ydinvoimaan.

– Uhkaukset kulminoituvat tiettyihin ihmisiin, jotka profiloituvat vahvasti jonkun asian kanssa. Uhkauksissa ei ole selkeää kasvavaa trendiä, mutta jonkinlaista hidasta kasvua on havaittavissa.

Savola sanoo, että rikosilmoituksen tekeminen on jokaisen kansanedustajan oma asia, mutta Savola pitäisi hyvänä, etteivät uhkaukset jäisi selvittämättä sen takia, että niiden julkinen käsittely voi olla raastavaa.

– Uhkaukset eivät saa todellakaan muuttua jokapäiväiseksi uudeksi normaaliksi. Uhkauksille ei saa ummistaa silmiään eikä niitä pidä hyväksyä. Kovaa kieltä voidaan käyttää, se on toinen juttu.

Tutkintanimikkeenä tapauksissa on useimmiten laiton uhkaus, josta voidaan tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Kansanedustajien saamia uhkauksia on tarkasteltu eduskunnan turvallisuusosastolla viimeisen kymmenen vuoden aikana kolme kertaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt