Katri Kulmunin ura on edennyt raketin lailla – muutamassa vuodessa opiskelija­poliitikosta valtakunnan kärki­paikoille

rac

Julkaistu:

Keskusta
Kulmunista tuli 23-vuotiaana Paavo Väyrysen avustaja. Viisi vuotta myöhemmin hän nousi eduskuntaan päihittäen entisen esimiehensä tuhansilla äänillä.
Keskustan vastavalittu puheenjohtaja Katri Kulmuni, 32, on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt olemaan monessa mukana. Eduskunnassa hän istuu nyt toista kauttaan ja on Rinteen hallituksen elinkeinoministeri.

Yllä olevalla videolla Katri Kulmunin puhe puheenjohtajavaalin tuloksen ratkettua.

Kulmunin ura vaikuttajana alkaa vuodesta 2008, jolloin hän tuli valituksi Lapin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon. Vuonna 2010 hän toimi ylioppilaskuntansa puheenjohtajana ja seuraavana vuonna Lapin yliopiston hallituksessa.

Hän liittyi keskustan jäseneksi korkeakouluopintojensa alkupuolella. Vuosina 2010–2011 hän toimi silloisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustajana.

Vuonna 2013 Kulmuni valittiin kotikuntansa Tornion kaupunginvaltuustoon ja sen puheenjohtajaksi. Hän erosi puheenjohtajan tehtävästään tultuaan valituksi ministeriksi kesäkuussa, mutta jatkaa valtuustossa rivijäsenenä.


Kulmuni oli ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa ehdolla jo vuonna 2011. Tuolloin hän jäi varasijalle vain 300 äänen päähän läpimenosta. Seuraavissa vaaleissa hän oli koko Lapin vaalipiirin ääniharava lähes 10 000 äänen turvin. Hän päihitti entisen esimiehensä Paavo Väyrysen yli 3 000 äänellä.

Seuraavana vuonna keskusta valitsi Jyväskylän puoluekokouksessaan Kulmunin puolueen varapuheenjohtajaksi. Hän uusi paikkansa Sotkamon puoluekokouksessa vuonna 2018.

Eduskunnassa Kulmuni on edellisellä vaalikaudella toiminut muun muassa suuren valiokunnan jäsenenä, talousvaliokunnan jäsenenä ja ulkoasianvaliokunnan varajäsenenä.

Koulutukseltaan Kulmuni on yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän valmistui viime vuonna Lapin yliopistosta pääaineenaan kansainväliset suhteet. Sivuaineinaan Kulmuni opiskeli julkisoikeutta sekä venäjän kieltä ja kulttuuria.

Hän on lisäksi opiskellut kansainvälisiä maisteriopintoja Venäjän ja Euraasian tutkimuksesta Pietarin eurooppalaisessa yliopistossa.


Kansainvälisyys korostuu myös Kulmunin järjestötaustassa. Hän toimi Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajana yli kolme vuotta ennen nimitystään ministeriksi.

Sen lisäksi hän on toiminut Suomen YK-liiton puheenjohtajana vuosina 2016–2017 ja varapuheenjohtajana muun muassa Suomen Arktisessa seurassa, Eurooppalainen Suomi ry:ssä ja Aleksanteri-instituutin neuvottelukunnassa.

Eduskunnassa Kulmuni on edustanut muun muassa Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana sekä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan ja kansainvälisten asiain foorumin jäsenenä.

Poliittiseksi esikuvakseen Kulmuni on nimennyt Oulun yliopiston perustaneen Kerttu Saalastin. Saalasti oli merkittävä keskustavaikuttaja 1950–70-luvulla. Kulmuni kuvailee Saalastia erittäin inspiroivaksi henkilöksi ja vahvaksi sivistyspoliitikoksi.

– Saalasti laittoi alulle Pohjois-Suomen kasvun ja sitä kautta koko suomalaisen korkeakoulutetun sivistyksen alueellisen tasa-arvon. Tämä on kantanut vuosia eteenpäin, sillä Suomessa on nykyään hyvin laaja korkeakouluverkko, Kulmuni perusteli kesäkuussa.


Kulmunin puoliso on metsäteollisuuden lobbari Jyrki Peisa. Peisa työskentelee sektorijohtajana ja johtoryhmän jäsenenä metsäteollisuuden etuja vaalivassa Metsäteollisuus ry:ssä.

Kulmuni ei usko törmäävänsä esteellisyysongelmiin puolisonsa työn vuoksi. Peisan työtehtäviä muutettiin Kulmunin ministerivalinnan jälkeen, ja Kulmuni on kertonut tarvittaessa käyvänsä asiasta keskustelua valtioneuvoston oikeuskanslerin kanssa.

– Tietenkin asioiden kanssa täytyy olla tarkkana ja olla avoin, ja siksi olemme kertoneet, missä puolisoni on töissä ja minkälaisista työtehtävistä hän vastaa ja ne eivät siis ole hallinnonalallani, Kulmuni sanoi IS:lle elokuussa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt