Kommentti: Sipilä löi viimeiset rätinkinsä pöytään, eivätkä Rinteen hallituksen rivit pj-vaihdoksella simsalabim suoristu

Julkaistu:

Keskustan puoluekokous
Juha Sipilän tavaramerkiksi muodostuivat härkäpäisyys, äkkinäiset käännökset ja hallituksen erolla uhkailu. Sipilän mukaan vikkeliä liikkeitä tarvitaan myös hänen seuraajaltaan Rinteen hallituksessa, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimituksen uutistuottaja Hanna Vesala.
Kansanedustaja Juha Sipilä tarjoili viimeisessä puheessaan keskustan puheenjohtajana tuttua itseään. Hän oli nikkaroinut kuuluisassa autotallissaan puolueelle tunkin sen nokan nousuun nostamista varten, uudelle puheenjohtajalle alumiinisen nuijan. Keskustan johtamisesta kun ei puunuijalla selviä.

Sipilä hallituskausi jää historiaan varsin vauhdikkaana. Sipilä uhkaili heti hallituksensa alkutaipaleella marssivansa presidentti Sauli Niinistön luo, kun hallituksen sote-mallin vatulointi ajautui umpikujaan. Ja kas 18 maakuntaa ja laaja valinnanvapaus löysivät toisensa. Lopulta ne myös kaatoivat Sipilän hallituksen ja pääministeri pääsi erokirjeensä kanssa perille asti.

Tulos tai ulos.

Samalla myös häikäilemätön paniikkinappulan painallus keskustan kannatuksen nostamiseksi.

Ei auttanut.

Sipilä laittoi kaudellaan tarmonsa Suomen suosta nostamiseen ja siinä kyydissä puolue romahti historiansa karmaisevimpiin kannatuslukuihin. Nyt Sipilää kiitellään Kouvolassa hänen työstään Suomen talouden- ja työllisyyden hyväksi, mutta puolueen suhteen kehut ovat sitten niin sanotusti vähissä.

Keskustan peräsimessä ei jatkossa nähdä itse lentokoneella mahdollista erokirjettä jättämään lentävää puheenjohtajaa, mutta äkkinäisille liikkeille on Sipilän mukaan tarvetta tälläkin hallituskaudella uuden puheenjohtajan johdolla.

Tämä kävi ilmi, kun Sipilä vastasi IS:n kysymykseen omista äkkinäisistä liikkeistään, joissa hän oli omaa hallitustaan kaatamassa.

– Kyllä tässä varmasti tarvitaan vilkkaita otteita jatkosakin. Ei tuo työllisyys nouse, eikä hallitusohjelma toteudu itsestään. Kyllä siinä tarvitaan aktiivista keskustaa, Sipilä sanoi.

Väistyvä puheenjohtaja oli hetkeä aiemmin lyönyt puheessaan pöytään testamenttinaan niin sanotun Sipilän listan. Sen kuudessa kohdassa Sipilä kiteytti mistä keskustan on pidettävä kiinni, jotta se voi palauttaa ihmisten luottamuksen itseensä ja pitää edistyksen lipun omissa käsissään.

Typistettynä kustannuskilpailukykyä ei saa murentaa, paikallista sopimista on vahvistettava, yhteiskunnan ja vahvempaa perusturvaa tarvitsevien kesken pitää luoda uusi sopimus Saksan malliin, osatyökykyisten työllistämistä on helpotettava, ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luovuttava ja sitä tekijöitä ohjattava pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Sipilän mukaan Rinteen hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen on mahdollista, mutta se vaatii Sipilän listan kaltaisia toimia.

– Punamultahallituksen ohjelma antaa hyvät eväät työllisyyden nostamiselle – nyt on näytön paikka.

Sipilä varoitti sortumassa taloudessa helppoihin ratkaisuihin, koska ne lämmittävät vain kuin pissa housuissa pakkasella.

Siis hetken.

Sipilän mukaan työllisyyden ja osaamisen kasvattaminen ja rohkea uudistaminen eivät tapahdu itsestään, eikä ilman suurta vastustusta. Hän viittasi myös siihen, että välillä ”joidenkin linja” vaikuttaa olevan se, että helpot ratkaisut, kuten julkisten menojen raju kasvattaminen tehdään alussa.

– Jakovaraa ei saisi käyttää alussa, vaan vasta sitten, kun on merkkejä kakun kasvattamisen onnistumisesta. Hallitusohjelma on hyvä, mutta nyt keskustan on oltava tarkkana, älkäämme olko löperöitä.

Jos keskustan uusi puheenjohtaja pysyy tässä edeltäjänsä linjalla pääministeri Antti Rinteen (sd) on turha odotella hallituksen rivien suoristuvan tuosta noin vaan, kun uusi puheenjohtaja astuu puikkoihin. Keskustan kannatusalhossa sen ja vihreiden ilmastokysymyksissä käymä miekkailukaan on tuskin tuuleen puhallettavissa.

Jos Sipilä istuisi hallituksessa, olisi helppoa ennustaa, että hallituksen kaatamisella uhkaaminen ja kiristäminen kuuluisivat edelleen työkalupakkiin.

Nyt Sipilä jätti listansa testamentiksi ja astuu helpotus rinnassaan Kouvolan jäähallista ulos puoluekokouspäivän päätteeksi. Hänen tinkinsä on tehty. Keskustan savuavat rauniot sammuttaa – tai sitä ainakin ensimmäisenä yrittää – joko Katri Kulmuni tai Antti Kaikkonen. Rinne on vastuussa pääministerin rooliin kuuluvasta höykytyksestä ja siitä, ettei Suomi joudu hänen vahtivuorollaan tärviölle.

Jos joutuu, seurauksena Sipilän koko perintö romuttuu.

Voihan keskusta tietenkin myös sellainen takuumies hallituksessa olla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt