Kommentti: Keskusta on kadoksissa – ja Kulmuni tai Kaikkonen kohta liemessä - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Keskusta on kadoksissa – ja Kulmuni tai Kaikkonen kohta liemessä

Keskusta hukkasi itsensä, löytääkö enää ollenkaan?, kysyy erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Katri Kulmuni tai Antti Kaikkonen saa Juha Sipilältä raskaan perinnön.­

7.9.2019 6:35

Aave kummittelee lauantaina Kouvolassa. Juha Sipilän aave.

Sipilä oli aina politiikan kummajainen, mutta lopulta hänestä tuli kummitus. Pääministeri Sipilä nappasi pöytäliinan keskustan pirttipöydästä ja siinä menivät eväät ihan sekaisin.

Janoatteko lisää vertauksia? Sipilän käsi politiikan ruorissa ei värähtänyt, kun hänen laivansa katkaisi keskustan Suomen.

Kiky ja lomarahojen leikkaukset iskivät maakunta-Suomen julkisen puolen työntekijöihin, jotka olivat tottuneet äänestämään keskustaa pitääkseen työpaikkansa kotiensa kanssa samassa maakunnassa. Anne Bernerin taksiuudistus suututti viimeisenkin metsätien mummon, joka oli äänestänyt keskustaa Johannes Virolaisen päivistä asti. Miljonääri-Sipilän kuplaan näiden ihmisten marina ei kantanut.

Sipilä on mitä ilmeisemmin mies, joka uskoo käytäntöön eikä ideologiaan, aatteeseen. Tämä toi oikeasti tuloksia hänen pääministerikaudellaan. Mutta kun puolueesta otetaan pois aate, jää vain johtaja ja kun johtajakin lähtee, ei jää mitään. Näin Sipilä teki.

 Oli selvä, että nykyaikana joku hukkaisi keskustan. Juha Sipilä vain sattui olemaan se, jolle näin kävi.

Sitä ennen hän ehti liikkua aaveena Säätytalon käytävillä kätilöimässä keskustan mukaan Antti Rinteen hallitukseen, joka aikoo purkaa sen, mitä Sipilän hallitus rakensi. Taas käytännön miehen ratkaisu, ei aatteen miehen.

Kun Katri Kulmunista tai Antti Kaikkosesta tulee lauantaina keskustan puheenjohtaja, hän perii puolueen, josta on vain tyhjät seinät jäljellä.

Kehäpäätelmien kehäpäätelmä, virheiden virhe

Katri Kulmuni katsoi torstai-iltana vakavana A-Studion juontajaa silmiin ja sanoi:

– Kun keskustasta on tullut mielikuva pikkukokoomuslaisena, vähän vaaleanvihreänä tai kevytversiona perussuomalaisista, huonosti on käynyt. Siksi kannattaa olla vain siinä keskellä.

Antti Kaikkosen sovitus samasta sävelestä:

– Keskustan pitää olla keskellä. Ja käsitykseni mukaan hyvin suuri osa suomalaisista sijoittuu myös laajaan poliittiseen keskikenttään.

Kumpikin puheenjohtajaehdokas on siis sitä mieltä, että keskustan pitää olla keskellä. Kehäpäätelmien kehäpäätelmä. Virheiden virhe.

 Keskusta sai kunnon hinnan hallitukseen tulosta, mutta nyt se maksaa sen takaisin.

Keskusta pärjäsi läpi Kekkosen, Koiviston, Ahtisaaren ja Halosen Suomen olemalla keskellä. Ja sitä ennenkin. Vuosisadan ajan keskeinen linja kulki työnantajista työntekijöihin, omistajista omistamattomiin. Se määritti kysymykset. Keskustan oli helppo vain kököttää vähän keskiviivasta oikealla ja ottaa vastaan ääniä kummastakin suunnasta.

Mutta nyt linjoja menee ristiin rastiin. On ympäristönsuojelu vastaan talous, on maahanmuutto vastaan muukalaispelko, on kansainvälisyys ja nationalismi. Ja tietysti vielä ne työnantajat ja työntekijät. Kaikki viivat liikkuvat koko ajan eri suuntiin, ristiin ja rastiin. Kankaan keskiosa menee aivan kupruun.

Oli selvä, että nykyaikana joku hukkaisi keskustan. Juha Sipilä vain sattui olemaan se, jolle näin kävi. Jostain puoluejohtaja aina muistetaan, hänet tästä.

Perussuomalaiset ratkaisee keskustan tulevaisuuden

Uusimmassa Ylen kannatusmittauksessa keskustan kannatus oli alle 12 prosenttia, perussuomalaisten yli 20 prosenttia. Perussuomalaisten menestys ratkaisee nyt keskustan tulevaisuuden.

Vuosikymmeniä keskusta jylläsi maaseudulla vapaasti. Monessa pikku kunnassa oli käytännössä yksipuoluejärjestelmä. Demarit alkoivat tehdä lähtöä, kun torppareista tuli isäntiä. Sittemmin maalle yrittivät korpikommunistit ja maalaisliitosta irronnut SMP. Mutta ne eivät olleet maalaisliitto-keskustalle koskaan oikea uhka. Kun maaseudun väki pettyi puolueeseensa, se vain jätti yhdet vaalit väliin ja palasi aina.

Tämä alkoi muuttua vuonna 2011, kun Timo Soinin perussuomalaiset ottivat ensimmäisen jytkynsä. Vuonna 2015 anti-Soini, asiallinen ja mukava Sipilä toi äänet takaisin keskustaan. Sitten hänen nahoistaan paljastui muuta kuin kuviteltiin. Vuonna 2019 Jussi Halla-ahon perussuomalaiset taas kahmi keskustan ääniä, jotka eivät enää ehkä palaa. Perussuomalaisten mustavalkoinen maailmanselitys tuntuu nyt hyvältä monimutkaisessa maailmassa.

Uuden keskustan puheenjohtajan pitää keskittyä kamppailuun perussuomalaisten kanssa, mutta kuinka?

Hyvä hinta hallitukseen menosta, mutta maksun aika

Sipilä kätilöi keskustaa Rinteen hallitukseen, joka on osalle keskustaa käsittämätön. Aiemman kokemuksen mukaan oppositiossa odottaminen toi puolueen äänestäjät nopeasti takaisin. Mutta silloin maakunnissa ei jyllännyt äreämpi perussuomalainen oppositiovaihtoehto. Siksi mentiin hallitukseen.

Kun on kerran menty, ei lähdetä noin vain. Ei vaikka vihreät ja vasemmisto olisivat kuinka toiselta planeetalta. Keskusta sai kunnon hinnan hallitukseen tulosta, mutta nyt se maksaa sen takaisin.

Oikealta keskustan korviin kuiskaillaan, että hallituksesta lähtö olisi helpoin tie uuteen hallitukseen ilman vaalejakin. Sen muodostaisivat perussuomalaiset, kokoomus, keskusta ja kristillisdemokraatit. Sipilän hallitus steroideissa.

Mutta nyt keskusta ei olisi hallituksen ykkönen vaan kolmonen. Moni keskustan peruspeikko tulkitsisi hallitukseen menon Halla-ahon kanssa luvaksi äänestää seuraavissa vaaleissa suoraan Halla-ahoa.

Vaikeat ajat, vaikeita päätöksiä. Keskustan puheenjohtajuuden lauantaina voittanut voi pian toivoa, että olisi hävinnyt sen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?