Antti Rinne ymmärtää naisvaltaisten alojen palkkavaatimuksia: "Täysin perusteltua pahaa mieltä"

Julkaistu:

Politiikka
Rinne remontoisi työttömyysturvan nykyisen karenssijärjestelmän.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) ymmärtää naisvaltaisten alojen paineita palkankorotuksiin.

Hoitoalan ammattiliitot Tehy ja Super vaativat keväällä miesten ja naisten palkkaerojen tasaamista. Asiaa on liittokierroksen alla pitänyt esillä Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, joka vaatii hoitajille vientiteollisuutta korkeampia palkankorotuksia.

Rinne toivoo liittokierrokselta sellaisia ratkaisuja, jotka ovat kohdillaan kilpailukykyyn nähden, mutta jotka myös koetaan oikeudenmukaisiksi.

– Mielestäni siellä (naisvaltaisilla aloilla) on täysin perusteltua pahaa mieltä ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta, Rinne toteaa STT:n haastattelussa.

Rinne painottaa useaan otteeseen, että hallitus ei ole työmarkkinaosapuoli eikä se tunkeudu neuvotteluihin. Työmarkkinoiden kehitys on kuitenkin tarkassa seurannassa, eikä hallituksen apu neuvottelujen maaliin saamiseksi ole poissuljettu vaihtoehto.

– Katsotaan nyt, jos apua pyydetään, onko siinä jotain tehtävää. Tämä ei ole lupaus siitä, että tekisimme mitään, Rinne sanoo.

Kiky-kiista odottaa ratkaisua

Takavuosina hallitus saattoi tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa lupautua esimerkiksi veromuutoksiin. Hoitajien palkankorotuksista isoimman laskun kantaisivat kunnat, joiden rahoituksesta hallitus voi päättää esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän kautta.

Rinne on huomauttanut kilpailukykysopimuksen tuoman työajan lisän luovan riskin riidoista työehtokierrokselle. Työntekijä- ja työnantajaliitot hierovat tahoillaan sopua siitä, pysyvätkö vai poistuvatko palkattomat lisätunnit työehtosopimuksista.

Työnantajapuoli on torjunut Rinteen ehdotuksen ratkaisun hakemisesta työntekijä- ja työnantajapuolen välille keskitetysti. Palkansaajapuolen liittopomona aikoinaan tunnetuksi tullut Rinne sanoo kuulleensa työnantajapuolelta kommentteja pääministerin tunkeutumisesta neuvottelupöytiin.

– Katson vapaudekseni pääministerinä keskustella sellaisista asioista, jotka vaikuttavat julkiseen talouteen tai ihmisten arkeen, Rinne kuittaa.

Keppi on työllisyyden hoidossa poissa käytöstä

Rinne kertoo seuranneensa hyvin tarkkaan ja tyytyväisenä sitä, miten hallituksen työllisyystoimien valmistelu on lähtenyt käyntiin.

– Minulla on käsitys siitä, minkälaisia konkreettisia asioita sieltä on tulossa, mutta en niitä nyt avaa, Rinne sanoo.


Hänen mukaansa ensimmäisistä toimista voidaan kertoa budjettiriihen jälkeen. Yksi asia on kuitenkin selvä: leikkauksia ihmisten toimeentuloon ei ole luvassa. Kepin ja pakon käyttäminen ei kuulu hallituksen sanavarastoon.

Nykyinen karenssimenettely riittää Rinteen mielestä työttömälle seuraukseksi velvoitteiden rikkomisesta, ja ankaraa järjestelmää voisi pääministerin mielestä joillain ehdoin porrastaa. Asian valmistelu on käynnissä.

Pääministerin tiedossa olevat työllisyystoimet on kehitetty virkamiesvalmistelussa. Työmarkkinaosapuolilta ideoita ei hallituksen käyttöön vielä ole tullut.

Rinne uskoo työmarkkinaosapuolten ymmärtävän, miten keskeinen merkitys työllisyysasteen kohenemisella on. Hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste. Koko alkuvuoden lukema on junnannut 72,4 prosentissa.

Kyse ole pelkästään rahojen riittävyydestä tällä hallituskaudella, Rinne huomauttaa. Nykyisenkaltaisen hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää 2040-luvulla yli 80 prosentin työllisyysastetta.

”Suunta on jo muuttunut”

Hallitus valmistautuu ensimmäiseen budjettiriiheensä. Neuvottelut ensi vuoden talousarviosta käydään 17.–18. syyskuuta.

– Suunta on jo muuttunut, Rinne sanoo. Hän vastaa STT:n kysymykseen siitä, kuinka tärkeää pääministeripuolue SDP:lle on ensimmäisessä budjetissa osoittaa politiikan suunnan muuttuneen.

Ensimmäiset muutokset näkyivät Rinteen mukaan lisätalousarviossa, jossa tehtiin muutamien satojen miljoonien panostuksia erikokoisiin liikennehankkeisiin.

Vertailukohta on luonnollisesti edellinen, Juha Sipilän (kesk.) johtama porvarihallitus.

– Hallitusohjelma takaa sen, että suomalaisessa yhteiskunnassa tulee tapahtumaan merkittävä muutos kohti eriarvoisuuden torjuntaa. Kaikilla hallituspuolueilla tuntuu olevan yhteinen tavoite siitä, Rinne toteaa.


Hallitus on muun muassa päättänyt korottaa perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä. Valtiovarainministeriön laatimat laskelmat ovat toisaalta osoittaneet, että hallitusohjelmaan kirjattu tupakkaveron korotus syö ison osan pienituloisille karttuvista lisätuloista.

Synkkenevien talouslukujen tuomaan huoleen hallitus vastaa Rinteen mukaan tekemällä niin sanottua vastasyklistä politiikkaa, joka on kirjattu hallitusohjelmaan. Se tarkoittaa menojen lisäämistä silloin kun talous sakkaa.

Rinne ei puhu säästöistä

Kuluneella viikolla budjettikeskustelua on värittänyt kysymys poliisin resursseista. Rinteen mukaan poliisien määrästä on perusteltua keskustella. Hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa siihen, mistä budjetin kohdasta poliisin mahdollinen lisäraha voitaisiin säästää.

– Me olemme tällä vaalikaudella, jos kaikki menee hyvin, lisäämässä seitsemän miljardia euroa ihmisten palveluihin ja investointeihin, Rinne sanoo.

Hallituksen menolisäykset on osittain sidottu työllisyysasteen toteutumiseen. Asiaa tarkastellaan erityisesti ensi vuoden budjettiriihessä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt