Maria Ohisalo kritisoi poliisien vähentämistä ja mainosti hallituksen kääntävän suunnan – tilasto paljastaa karun totuuden

Julkaistu:

Kaikki nykyiset hallituspuolueet ovat olleet leikkaamassa poliisin voimavaroja tällä vuosikymmenellä. Poliiseja oli parhaimmillaan lähes 8000, kun nyt tavoitteena on saada maahan 7500 poliisia.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) ilmoitti sunnuntaina Twitterissä, että uusi hallitus ”kääntää suunnan” ja lisää poliisien määrää ja resursseja.

– Poliisin haasteet ovat moninaisia ja valitettavasti aiempien hallitusten leikkaukset poliisien resursseihin myös näkyvät monessa, Ohisalo valitteli.

Pääministeri Antti Rinne (sd) sanoi puolestaan sunnuntaina Ylellä poliisiampumisten jälkimainingeissa, että poliisin voimavaroja lisätään nyt ”ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen”.

Rinteen hallitus aikoo nostaa poliisien lukumäärän asteittain 7 500:aan. Ensi vuodelle on budjetoitu toimenpidettä varten 7,5 miljoonaa. Määrän pitäminen 7 500:ssa edellyttää vuosittain 18 miljoonan euron lisäpanostusta.

Vaikka uusi hallitus alleviivaa käännettä poliisin voimavarojen turvaamisessa, Poliisihallituksen tilastoista vuosilta 2000–2019 paljastuu, että kaikki puolueet – mukaan lukien Rinteen hallituksessa istuvat Sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp – ovat olleet nakertamassa tällä vuosikymmenellä poliisin resursseja.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Poliisien määrä oli huipussaan vuonna 2010, jolloin Suomessa työskenteli 7 870 poliisia. Laskuun poliisien määrä kääntyi Jyrki Kataisen (kok) hallituskaudella 2011–2015.

Kataisen hallituksen aloittaessa poliiseja oli 7 679. Kun vihreät ja vasemmistoliitto kävelivät ulos kuuden puolueen hallituksesta 2014, poliiseja oli 7 455, vaikka Kataisen hallituksen ohjelmassa mainittiin, että ”tavoitteena on vakiinnuttaa poliisien määrä vähintään nykyiselle tasolle koko vaalikaudeksi”.

Vuonna 2015 valtaan nousi Juha Sipilän (kesk) johtama keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten perusporvarihallitus.

Kun Sipilän hallitus laittoi keskustan sloganin mukaisesti Suomea kuntoon, poliisien määrä jatkoi laskuaan – vuonna 2017 poliiseja oli enää 7 266.

Sisäinen turvallisuus nousi isoksi puheenaiheeksi syksyllä 2017 Turun terrori-iskun jälkeen, ja poliisien määrä kääntyi nousuun: vuonna 2018 poliiseja oli 7 317. Tuorein lukema, 7 390, on tämän vuoden tammi-heinäkuulta.

Poliisitaustainen kansanedustaja Kari Tolvanen (kok) sanoo, että mikään ”puolue ei selviä kuivin jaloin”, kun tarkastellaan poliisin voimavaroihin tehtyjä panostuksia.

– Vuonna 2011 aloittanut hallitus teki kohtuuttoman isot leikkaukset. Liikkuva poliisikin lakkautettiin säästösyistä. Turvallisuustilanne oli silloin hiukan toisennäköinen, mutta jo silloin oli huonoja merkkejä ilmassa, Suomeen tulee kaikki paha, mitä maailmalla on, se tulee vaan vähän myöhemmin ja pienimuotoisempana, Tolvanen puntaroi.

Tolvasen mielestä vähimmäistavoitteena tulisi olla poliisimäärän nostaminen 7 850:een. Petri Honkonen (kesk) ilmoitti maanantaina, että hallitusohjelman kirjaus poliisien määrästä on riittämätön ja löi pöytään lukeman 8 000.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kritisoi viime lokakuussa eduskunnalle jättämässään lausunnossa ”tempoilevaa ja lyhytjänteistä rahoitusrakennetta” ja puhui jopa ”poliisitoiminnallisesta uhkapelistä”.

– Esimerkiksi hälytystehtävien vuotuinen määrä on noin miljoona tehtävää, joista noin 100 000 jää resurssivajeen takia hoitamatta, Kolehmainen lausui ja mainitsi, että Suomessa on jo 136 kuntaa, joissa poliisin tulo kestää hälytyksen teon jälkeen vähintään puoli tuntia.

Poliisihallituksen hallintojohtaja Anne Aaltonen viestittää IS:lle, että poliisin henkilöstö on jo nyt äärirajoilla.

– Kun poliisimiesten määrää verrataan muihin Pohjoismaihin suhteutettuna asukaslukuun, on Suomen poliisimiesten määrä selkeästi perässä muita maita.

Aaltosen mukaan ”7 850 poliisimiestä on kestävä minimivaatimus uudet lainsäädäntövelvoitteet sekä nykyinen turvallisuustilanne huomioon ottaen”.

Eri hallitusten vaikutuksia poliisin toimintaan on Aaltosen mukaan vaikea verrata, koska aikajanan sisällä on samanaikaisesti myös muun muassa hallintorakenneuudistuksia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt