Niinistö kyseli hallituksen konkreettisten ilmastotoimien perään – Rinne IS:lle Reykjavikissä: ”Uskon, että presidentti voi odottaa vuoden”

Julkaistu:

Antti Rinne kehotti presidentti Sauli Niinistöä malttamaan hallituksen konkreettisten ilmastotoimien kanssa.
Pääministeri Antti Rinteen (sd) mukaan presidentti Sauli Niinistön on maltettava odottaa vuoden verran hallituksen ensimmäisiä konkreettisia ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä toimia. Niinistö peräsi hallitukselta hienovaraisesti konkreettisia toimia suurlähettiläspäivillä tiistaiaamuna pitämässään puheessa. Niinistö kiitteli aluksi hallituksen kunnianhimoisia tavoitteita ja sanoi, että niitä kelpaa esitellä kansainvälisesti.

– Varsin pian aletaan kuitenkin kysellä konkreettisten tekojen perään. Ensimmäistä kertaa tämä on vastassa syyskuun lopulla, kun osallistun pääsihteeri Guterresin koolle kutsumaan ilmastohuippukokoukseen YK:n yleiskokousviikon yhteydessä, Niinistö sanoi ja muistutti, että ilmastopolitiikassa esimerkin voima on vahva.

– Voimme vaatia muilta enemmän vasta kun olemme itse osoittaneet siihen pystyneemme. Pelkät tavoitteet eivät siis vielä riitä. On saatava näyttöä myös niiden saavuttamisesta.

Rinne kommentoi Niinistön puhetta IS:lle Reykjavikissa. Hän muistutti aluksi, että hallitusohjelma hyväksyttiin vasta kesäkuun alkupuolella.

– Tässä on vielä ollut aika vähän aikaa pistää täytäntöön niitä toimenpiteitä. Uskon, että tasavallan presidentti niin kuin kaikki muutkin voi odottaa noin vuoden verran, että sitten alkaa tulla konkreettisia toimia, Rinne lohkaisi.

Pääministerin mukaan Suomessa pitää nyt eri yhteiskunnan sektoreilla miettiä asioita, joiden kautta polku hiilineutraaliin päästötavoitteeseen vuonna 2035 on mahdollista saavuttaa ja edetä siitä ripeästi kohti hiilinegatiivisuutta. IS kysyi Rinteeltä, mikä voisi olla ensimmäinen konkreettinen ilmastotoimi, joka tulee hallituksen uunista ulos.

– Jos oikein hyvin menee, niin luulen, että tämän vuoden puolella vielä löydetään biokaasukokonaisuudesta se mahdollisuus, että sillä voi korvata polttomoottoreissa bensaa tai dieseliä merkittävästi nykyistä laajemmalla verkolla. Niitä päätöksiä ehkä pystytään tekemään jo tämän vuoden puolella.

Ruotsin ulkoministeri Stefan Löfven painotti Reykjavikissa omassa puheenvuorossaan, että Pohjoismaiden tulee mennä ilmastotavoitteineen yhtenäisenä ryhmänä YK-viikolle.

Niinistö halusi puheessa tehdä selväksi myös sen, että on valmis presidentin valtaoikeuksien vähenemiseen, jos EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan saadaan vahvistettua. Suomessa EU-politiikasta vastaa pääministeri.

– Sanottakoon nyt selvästi: kannatan voimakkaasti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista, silläkin uhalla, että se vähentäisi tasavallan presidentin valtaoikeuksia. Yhteisen eurooppalaisen äänen, yhteisten eurooppalaisten tekojen eteen meidän on syytä ponnistella niin puheenjohtajana kuin rivijäsenenä, Niinistö sanoo.

Rinne väisti IS:n kysymyksen siitä, olisiko presidentin valtaoikeuksien väheneminen Suomelle hyvä suunta.

– En oikein näe tätä Suomen sisäisen politiikan valtakysymyksenä.

Valtaoikeuksien pohdinnan sijasta Rinne paalutti EU-maiden olevan suurempia yhdessä. Tämä käy Rinteen mukaan ilmi pelkästään maantiedettä tutkimalla, sillä yksikään yksikään eurooppalainen valtio ei ole keskisuurta suurempi globaalissa mittakaavassa. Rinteen mukaan maailmassa tarvitaan nyt ilmastopolitiikan johtajuutta, sääntöperäisen maailmanjärjestyksen ja monen keskeisten instituutioiden puolustajaa.

– Kaikki tämä puoltaa sitä, että EU olisi vahvempi ulko- ja turvallisuuspolitiikan tekijä, Rinne päätti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt