Pettikö hallitus taas opiskelijat? Korkeakouluväki tyrmistyi valtiovarainministeriön budjettiesityksestä

Julkaistu:

Usean järjestön yhteistiedotteessa vaaditaan hallitusohjelman mukaisia lisäyksiä korkeakoulujen rahoitukseen. Oppositiosta syytetään hallitusta lupausten perumisesta.
Hallitusohjelmaan on kirjattu 40 miljoonaa yliopistojen perusrahoitukseen ja 20 miljoonaa euroa ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Valtiovarainministeriön perjantaisessa ehdotuksessa summat ovat pudonneet neljännekseen – yliopistoille luvataan 10 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 5 miljoonaa euroa.

Korkeakouluyhteisö on ilmaissut pettymyksensä esitykseen ja hallituksen toimintaan. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Sivistystyönantajat, Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, OAJ, SYL ja SAMOK julkaisivat asiasta yhteisen tiedotteen perjantaina.

– Odotukset vuoden 2020 talousarvion osalta olivat korkeakouluissa hallitusohjelman jälkeen positiiviset. Rahoituksen piti kääntyä pitkän leikkauskierteen jälkeen nousuun.

– Jatkuvan oppimisen edistäminen ja aloituspaikkojen lisääminen vaativat väistämättä panostuksia, jotka tässä budjettiesityksessä jäävät vajaiksi. Koulutuksen rahoittamiseen tarvitaan luvattu käänne, järjestöt puivat tiedotteessaan.

Aloituspaikkoja ei voida lisätä ilman rahoitusta

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio toteaa Ilta-Sanomille, että tilanne on ongelmallinen. Moisio pitää valtiovarainministeriön esitystä merkillisen alhaisena verrattuna opetus- ja kulttuuriministeriön omaan esitykseen, joka Moision mukaan mukailee hallitusohjelman linjauksia.

– On tosi jännä tilanne. Mikä tässä on ajatuksena? Onko taktista VM:ltä tehdä näin matala esitys?

– Ei ole viisasta puhua koulutuksen ja tutkimuksen kunnianpalautuksesta ennen kuin se realisoituu myös rahassa, Moisio linjaa.


Moision mukaan valtiovarainministeriö veti esityksellään pohjaa hallitusohjelmaankin kirjatuilta koulutukseen liittyviltä tavoitteilta. Hänen mukaansa alkaa näyttää hieman epäselvältä, että mitä hallitus haluaa koulutukselle tehdä.

– On puhuttu tuhansista uusista aloituspaikoista sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluihin. Niihin tarvitaan lisärahoitusta. Ei opettajat voi opettaa ilman uusia resursseja tai uusia rekrytointeja. Uusia rekrytointeja taas ei voida tehdä ilman uutta rahoitusta.

Moisio toivoo, että viimeistään julkinen paine saisi hallituksen kallistumaan neuvotteluissaan opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen puolelle.

Jos korkeakoulutukseen ei saada lisärahoitusta, vaatii Moisio panostuksia tutkimukseen. Valtion rahoituksen lisäksi tähän tarvittaisi myös yritysten panostuksia.

– Vain tällä tavalla meistä tulee kilpailukykyinen tiedemaa.

”Onko mallia otettu ”vappusatasesta”?”

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok) näkee, että korkeakoulut saavatkin olla pettyneitä budjettiehdotukseen. Risikon mukaan koulutukseen luvatut rahat kutistuivat vaalien alla luvatusta ensin hallitusohjelmassa ja nyt uudelleen vielä budjettiehdotuksessa.

– Onko mallia otettu pääministeri (Antti) Rinteen (sd) eläkeläisille lupaamastaan ”vappusatasesta”, joka hämmästyttävästi kutistui vaalien jälkeen, Risikko toteaa tiedotteessa.

Risikon mukaan korkeakoulutukseen olisi tullut nyt panostaa vaikeiden vuosien jälkeen.

– Korkeakoulut tarvitsevat rahoituksen ennustettavuutta, Risikko kirjoittaa.


Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo ymmärtää korkeakouluyhteisön pettymyksen.

Hän kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan, että vaalien alla hallituspuolue vihreät puhui ”koulutusmiljardista” ja moni muu puolue oli valmis opintorahan mittavaan kasvattamiseen.

Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha on tällä hetkellä 250 euroa kuukaudessa. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL teetti vaalien alla kyselyn, jossa sdp lupasi nostaa opintorahan 336 euroon, vasemmistoliitto 351 euroon, rkp 336 euroon, vihreät 333 euroon ja kristillisdemokraatit 288 euroon.

Takatalon mukaan nyt näyttää siltä, että opintorahan tasokorotusta ei aiota tehdä.

– Opiskelijoille ja muille koulutuksen ystäville hallitusohjelma oli karua luettavaa, Takatalo kirjoittaa.

Tiede- ja kulttuuriministeri Ylellä: Ei aio tyytyä esitykseen

Koulutukseen suunnatut määrärahat saattavat kuitenkin vielä muuttua, ainakin jos asiasta kysytään hiljattain tiede- ja kulttuuriministerinä aloittaneelta Hanna Kososelta (kesk). Kosonen totesi Ylen haastattelussa, ettei aio tyytyä valtiovarainministeriön esitykseen.


– Tämä on tietenkin hallitusohjelman mukainen esitys. Sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että keskustan tahto on saada nämä rahat korkeakouluille. Teemme täysillä töitä sen eteen, että ne sitten lopullisessa versiossa ovat, Kosonen toteaa.

Haastattelussa Kosonen lupasi myös tehdä töitä korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Aloituspaikoista ei ollut mainintaa valtiovarainministeriön esityksessä.