Yksi kuva kertoo rajusta velkaantumisesta – hallitukset ovat tehneet alijäämäisiä budjetteja jo vuodesta 2009

Julkaistu:

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan uusi hallitus ottaa ”kovaa riskiä” menoja lisätessään.


Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Ensi vuotta koskeva budjettiehdotus on 2,3 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelka nousee valtiovarainministeriön arvion mukaan 109 miljardiin euroon.

Eri väriset hallitukset ovat tehneet alijäämäisiä budjetteja jo vuodesta 2009 alkaen.

Vielä vuosina 1999–2002 ja vuosina 2004–2008 budjetit olivat ylijäämäisiä.

Mistä pitkä alijäämäputki johtuu, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju?

– Finanssikriisistä, Nokian ja metsäsektorin alamäestä vuonna 2009 tullut romahdus oli niin massiivinen. Tuottavuus ja tulot romahtivat. Se, että tilanne on jatkunut niin pitkään kertoo kyvyttömyydestämme uudistua, Kangasharju katsoo.

– Meni hirveän kauan, että ollaan saatu kurottua tätä umpeen ja näyttää siltä, että uuden hallituksen myötä alijäämän poistaminen edelleen viivästyy, Kangasharju arvioi.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen katsoo, että lainamäärä voisi olla pienempi, kun talouskasvua on takana jo viisi vuotta.

– Ehkä tässä on vähän edelliseltä hallitukselta siirtynyttä ”korjausvelkaa”. Esimerkiksi etuuksien indeksijäädytyksen poisto olisi voitu aloittaa jo aikaisemmin, mikä näkyy nyt menolisäyksenä.

Pylkkänen huomauttaa, että myös kokonaisveroaste oli huomattavasti korkeampi vuosituhannen vaihteessa.

– Kokonaisveroaste oli jopa 47 prosenttia. Velkaa, jota oli 90-luvun lamassa otettu, haluttiin maksaa pois myös verotuksen keinoin ja totta kai Nokia oli hyvä veronmaksaja ja työllistäjä. Finanssikriisin jälkeen toivottiin, että muun muassa verotusta alentamalla talous kääntyy kasvuun ja positiivista käännettä saatiin odottaa melkein kymmenen vuotta – taustalla on elvytyspolitiikkaa ja sen takia lainamäärää on kertynyt näin paljon. Elvytystä tehtiin tietoisesti, eli velkaa otettiin saadaksemme kasvu taas käynnistymään.

Kangasharjun mielestä Suomella ei ole varaa lisäelvytykseen, jos lähivuosina iskee kovin suuri taantuma.

– Huonolta näyttää, nyt otetaan kovaa riskiä, kun lisätään menoja. Jos työmarkkinauudistukset jäävät vajaaksi ja talousnäkymät maailmalla heikkenevät entisestään, edes 2,3 miljardia ei riitä, budjetista voi tulla vielä alijäämäisempi, Kangasharju ennustaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt