Haavisto saa vieraan, jolle Yhdysvallat asetti pakotteita ja joka toistuvasti arvostelee Eurooppaa: ”Kun hän haluaa tavata, niin olemme valmiita kuulemaan”

Julkaistu:

Pekka Haavisto sanoo, ettei Suomen-vierailulle saapuvan Iranin ulkoministerin Eurooppaan kohdistama kritiikki ”oikein natsaa” hänen ajatteluunsa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) isännöi maanantaina Helsingissä Iranin ulkoministeriä Mohammed Javad Zarifia varsin jännitteisessä tilanteessa. Yhdysvallat asetti Zarifille vastikään pakotteita, jotka jäädyttävät hänen siellä olevat varansa. Tavoitteena on myös rajoittaa Zarifin ulkomaanmatkoja. Haavisto ei näe Zarifin Suomen-vierailulle mitään esteitä.

Haaviston mukaan EU ja Suomi eivät ole asettaneet Iranille pakotteita, vaan pyrkivät korostamaan dialogin merkitystä vaikeissakin olosuhteissa. Zarifin Suomen-vierailua Haavisto pitää tästä hyvänä esimerkkinä.

– Tämä on luonteva osa sitä dialogia. Kun hän haluaa tavata, niin olemme valmiita kuulemaan Iranin kantoja. Kyse on alueesta, jossa kansainvälisen tason konflikti on muhimassa ja tilanne voi helposti kehittyä pahempaan suuntaan.

Aloite Suomen-vierailulle tuli Iranilta ja hän tapaa Helsingissä myös presidentti Sauli Niinistön. Pohjoismaiden kierros jatkuu Helsingistä Tukholmaan ja Osloon.

Zarif tunnetaan ulkopolitiikan piinkovana pelurina. Pian Yhdysvaltojen pakotteiden jälkeen ulkoministeri syytti maata yrityksestä hiljentää Iran kansainvälisillä areenoilla. Zarif on käynyt Suomessa aiemminkin ja on Haavistolle tuttu mies.

– Hän on hyvin ammattimainen Iranin asioiden esittäjä ja puolustaja. Hyvin korkeatasoinen diplomaatti.


Zarif saapuu Suomeen keskeltä kriisejä. Hormuzinsalmen tilanne on räjähdysherkkä. Helsingissä esille nousevat niin tankkeriselkkaus kuin Iranin ydinasesopimukseen liittyvät kysymykset.

– Yksi meidän kysymys on se, miten Iranissa päätökset syntyvät. Otetaan nyt vaikka nämä Hormuzinsalmen ikävät iskut ja tapaukset. Onko heidän poliittisessa päätöksenteossaan jotain, jolla voidaan tämän tyyppistä käyttäytymistä rajoittaa. Kyllähän tämä Iranin mainetta pilaa ja heidän asemaansa vaikeuttaa.

Gibraltar päätti eilen illalla vapauttaa vastoin Yhdysvaltojen toiveita brittiviranomaisten heinäkuussa haltuunsa ottaman iranilaistankkeri Grace 1:n. Tankkerin epäiltiin kuljettaneen öljyä Syyriaan EU:n talouspakotteiden vastaisesti. Pian tämän jälkeen Iran vastasi ottamalla haltuunsa Britannian lipun alla purjehtivan Stena Impero -öljysäiliöaluksen ja sen 23 hengen miehistön.

Zarif kuvasi Gibraltarin korkeimman oikeuden eilistä päätöstä välittömästi Yhdysvaltain "merirosvousyrityksen" epäonnistumiseksi. Tulevat päivät näyttävät, päästääkö Iran vastavuoroisesti Stena Imperon miehistöineen vapaaksi. Suomen vaatimus Iranille on ollut jo ennen tuoreinta käännettä, että tankkeri pitää päästää lähtemään ja merimiehet vapauttaa kaikissa olosuhteissa.

– Tämä on ollut Suomelta varsin vahva viesti Iranille ja se tullaan toistamaan ulkoministeri Zarifille, Haavisto sanoi ennen illan käännettä.

Suomi on antanut Latvian pyynnöstä Stena Imperolla olevalle yhdelle sen kansalaiselle konsuliapua. Ruotsalaisvarustamo kertoi viime viikolla nettisivuillaan suomalaisten käyneen aluksella. Haavisto ei pysty vahvistamaan tietoa laivalla käynnistä.

– En voi yksityiskohtia vahvistaa, koska kyse on yhden latvialaisen merimiehen tilanteen auttamisesta kaikin tavoin.

Latvia turvautui Suomen apuun, koska sillä ei itsellään ole Teheranissa edustustoa. Haavisto kävi hiljattain tapaamassa Latvian ulkoministeriä ja sanoo tämän olleen avusta kovin kiitollinen.

– Ulkoministeri sanoi, ettei hänen tiedotustilaisuudessaan ole koskaan ollut niin paljon lehdistöä. Silloin oli juuri saatu järjestettyä puhelinyhteys merimiehen ja kotiväen välille.

 

Sitten me saamme joskus lehdistä lukea, että Eurooppa on se syypää ja syntipukki. Se ei ihan meidän ajatteluun natsaa.

Toinen kuuma peruna on Iranin ydinasesopimukseen kytkeytyvät asiat. Trump veti Yhdysvallat viime vuonna pois sopimuksesta. Sittemmin Yhdysvallat ja Israel ovat väittäneet Iranin käyvän neuvotteluja salaisesta ydinaseohjelmasta. Zarif on kiistänyt väitteet. Suomi on Iranin ydinaseohjelman suhteen Kansainvälisen atomienergiajärjestön ja Iranin omien ilmoitusten varassa.

– Varmasti maanantaina olemme sitten kuulevana osapuolena, miten Iran tämän tilanteen näkee. Meidän vahva vetoomuksemme on, että kaikista vaikeuksista ja USA:n vetäytymisestä huolimatta Iran pitäytyisi omissa sitoumuksissaan ydinmateriaalin suhteen, eikä lähtisi ydinmateriaalin rikastamiseen ja pommikelpoisen materiaalin tuottamiseen.

Haavisto painottaa, että sen valitseminen olisi Euroopan näkökulmasta täysin kestämätön tie. Sitoumuksissa pitäytyminen sen sijaa auttaisi keskusteluja kaikin tavoin. Pohdittavana on ollut, miten EU:n ja Iranin välinen kauppa voisi järjestyä siinä tapauksessa, että Iran pitäytyy sitoumuksissaan.

Zarif on toistuvasti arvostellut Eurooppaa siitä, ettei se ole tehnyt riittävästi ydinsopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi. Haavisto pitää ulostuloja erikoisina, koska juuri Eurooppa on halunnut pitää kiinni siitä, että Iranin kanssa voidaan ja pitää neuvotella.

– Eurooppa on pitänyt kiinni siitä, että ydinsopimusta tuetaan ja kauppaa pyritään järjestämään Iranin kanssa vastavuoroisesti, kun se sitoutuu rauhanomaisiin päämääriin. Sitten me saamme joskus lehdistä lukea, että Eurooppa on se syypää ja syntipukki. Se ei ihan meidän ajatteluun natsaa. Ymmärrän, että asioita voidaan katsoa eri puolilta, mutta ei Eurooppa ole tässä ollut se pahis mitenkään päin.

Kauppa tyrehtyi – Skinnari haluaa kuulla Iranin ajatuksia

Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif tapaa Helsingissä myös kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd).

–Liiketoiminta Iranin kanssa on tyrehtynyt Yhdysvaltojen maahan kohdistamien pakotteiden vuoksi. Haluamme kuulla iranilaisilta, mitä ajatuksia heillä on Suomen ja Iranin sekä koko EU:n ja Iranin välisen kaupan kehittämiseksi, Skinnari sanoo.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori kuvasi kesällä Kauppalehdessä monen suomalaisyrityksen lopettaneen toimintansa Iranissa tai panneen ne tauolle, koska rahoitus on kuihtunut ja saatavien kotiuttamisesta on tullut vaikeaa, kun eurooppalaiset pankit ovat sulkeneet väylät iranilaisen rahan siirrolle.

Skinnari sanoo ministeriönsä tutkivan edelleen yhdessä ulko- ja valtiovarainministeriöiden kanssa niin sanotun Instex-järjestelyn mahdollisuuksia. Britannia, Saksa ja Ranska perustivat eräänlaiseen vaihtokauppaan perustuvan merkanismin suojaamaan Iranin kanssa kauppaa käyviä EU-maiden yhtiöitä Yhdysvaltojen pakotteilta.

–Instex-järjestelyn avaulla kauppaa Iranin kanssa voitaisiin jatkaa niillä sektoreilla, jotka eivät ole Yhdysvaltain pakotteiden alaisia. Näitä ovat muun muassa kauppa elintarvike- ja humanitaarisella sektorilla, Skinnari sanoo.

Hän katsoo Iranin tarjoavan suomalaisyrityksille edelleen potentiaalia keskeisillä toimialoilla kuten metsä- ja metalliteollisuudessa sekä energia- ja cleantech-sektoreilla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt