Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle 57 miljardia: Tupakan ja virvoitusjuomien verotus kiristymässä – katso, mihin on tulossa lisärahaa

Julkaistu: , Päivitetty:

Ministeri Lintilä haluaa katkaista alkoholin ”epäterveen verokilpailun” Suomen, Viron ja Latvian välillä.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa kaavaillut muutokset verotukseen ovat maltillisia, arvioi ehdotusta esitellyt valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.).

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloverotukseen on tulossa 200 miljoonan euron kevennys. Kevennys kohdistuu pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin sekä eläke- ja etuustulojen saajiin. Lisäksi ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus.

Haittaveroihin on luvassa joitakin korotuksia. Tupakkaveroon on suunnitteilla 50 miljoonan euron korotus ensi vuodelle ja virvoitusjuomaveroon 25 miljoonan euron korotus.

Polttoaineveroon on luvassa 250 miljoonan euron korotus, joka tehtäisiin elokuussa 2020.

Alkoholiveroon ei sen sijaan ole suunnitteilla korotusta ensi vuodelle. Lintilä kertoo haluavansa seurata, miten Viron ja Latvian alkoholiverojen leikkaukset vaikuttavat.

– Olen lähestynyt niin Latvian kuin Viron kollegojani ja pyytänyt heitä käymään keskustelun siitä, voisimmeko löytää jonkin näköisen yhteisen näkemyksen siitä, mitä meidän alkoholiverotuksemme tulee jatkossa olemaan, ja tämmöinen, voiko sanoa epäterve verokilpailu pystyisi jäämään sivuun tästä, Lintilä sanoi.

Velanotto ennakoitua suurempaa

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle on yhteensä 57 miljardia euroa eli noin 1,5 miljardia enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Ehdotus on 2,3 miljardia euroa alijäämäinen.

Ensi vuoden alijäämän arvioidaan kasvavan kuluvasta vuodesta puolella miljardilla eurolla. Valtionvelka nousee ministeriön arvion mukaan 109 miljardiin euroon. Valtionvelka oli kuluvana vuonna heinäkuun lopussa yli 104 miljardia euroa eli lähes 19000 euroa asukasta kohden.

Valtiontalouden tuloiksi arvioidaan 54,8 miljardia, joista 47,1 miljardia on verotuloja. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin miljardilla edellisvuodesta.

Valtiovarainministeri Lintilä myönsi, että velanotto on hallituskauden alkuvaiheessa hieman ennakoitua suurempaa, mutta tasapainoon päästään kehyskauden lopussa, jos hallituksen työllisyystavoite toteutuu.

– Tämä on etupainotteinen sillä tavalla, että me boostataan alkuun, mutta perälauta on (vuosi) 2023.

Hallituksen tavoitteena on, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 normaalin kansainvälisen taloustilanteen vallitessa.

Rahaa työpaikkaohjaajien koulutukseen

Valtiovarainministeri Lintilä korosti jälleen työllisyyden kasvun ja investointien merkitystä Suomen talouden vahvistamisessa. Työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi TE-palveluihin ehdotetaan tässä vaiheessa noin 15 miljoonan lisärahaa.

Ehdotuksessa kaavaillaan myös lisärahaa työpaikkaohjaajien ammatilliseen koulutukseen. Lintilän mukaan tällä vastataan yritysten tarpeisiin.

– Useat yritykset ovat valmiita ottamaan työharjoittelijoita tai henkilöitä, jotka tulevat aloittelemaan työhommia sen jälkeen, kun ovat syystä tai toisesta olleet työelämän ulkopuolella. Mutta sitten he (yritykset) sanovat, että heillä ole aikaa alkaa ketään opettamaan täällä. Me pystytään tähän kysyntään nyt vastaamaan, Lintilä selitti.

Palkkatuen käytön lisäämiseksi ehdotetaan 10 miljoonan euron lisärahaa.

Yritysten investointien vauhdittamiseksi Lintilä on nimennyt kansliapäällikkö Martti Hetemäen kartoittamaan toimia, jotka rohkaisisivat yrityksiä ja jotka voitaisiin sisällyttää vielä hallituksen talousarvioesitykseen.

Lintilä on huolissaan, että Suomi on jäänyt investoinneissa selvästi jälkeen verrokkimaista Ruotsista ja Saksasta.

Suuriin hankkeisiin selkeyttä lähiviikkoina

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sisällä hallituksen kertaluontoisia tulevaisuusinvestointeja, joilla pyritään edistämään muun muassa työllisyyttä ja julkisten palveluiden saatavuutta. Ministeriöiden ehdotukset tulevaisuusinvestoinneiksi käsitellään tulevina viikkoina ja ne sisällytetään lopulliseen budjettiesitykseen syyskuussa, kun hallitus kokoontuu budjettiriiheen.

Lintilä arvioi, että osa suurista hankkeista selkiytyy, kun valtiovarainministeriö käy seuraavaksi kahdenvälisiä keskusteluja muiden ministeriöiden kanssa. Esimerkiksi suuret raidehankkeet tulevat hänen mukaansa esille keskusteluissa liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

– LVM:n puolelta on indikoitu, että kahdenvälisissä neuvotteluissa tullaan näihin (raidehankkeisiin) palaamaan, Lintilä sanoi.

Rahaa perheille ja perusturvaan

Nyt tekeillä oleva budjetti on pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäinen. Lintilä arvioi, että hallituksen vaihtuminen näkyy budjettilinjoissa erityisesti sosiaalipuolen kohdennuksilla.

Budjettiehdotuksessa on kohtia esimerkiksi perheiden ja opiskelijoiden aseman parantamiseksi. Opintoraha aiotaan sitoa indeksiin ensi vuoden elokuusta alkaen. Lisäksi perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä korotetaan.

Koulutuspuolella yliopistojen perusrahoitusta lisättäisiin 10 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta 5 miljoonalla eurolla.

Luonnonsuojelurahoitusta ehdotetaan kasvatettavaksi 25 miljoonalla eurolla. Teiden, rautateiden ja vesiväylien kunnossapitoon ehdotetaan 300 miljoonan lisärahoitusta.

Kehitysapuun ehdotetaan 72 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt