Kokoomus poistaisi turpeelta veroedun – Lintilä ei lämpene ajatukselle: ”Kivihiilestä ensimmäisenä eroon”

Julkaistu:

Ensi vuoden budjettia valmisteleva valtiovarainministeri myöntää, että uudessa hallituksessa on paineita menojen lisäämiselle.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen esitti sunnuntaina, että Antti Rinteen hallitus (sd) korvaisi bensan ja dieselin veronkorotukset polttoturpeen veroedun poistolla.

Fossiilisia polttoaineita koskevan päästöverotuksen ulottaminen turpeeseen tuottaisi Mykkäsen mukaan valtiolle suunnilleen saman verran tuloja kuin kaavaillut bensan ja dieselin verojenkorotukset.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) ei lämpene Mykkäsen idealle.

– Sinällään ymmärrän, toisaalta nopea linjanmuutos kokoomuksella, ymmärrän toisaalta senkin. Hallituksen lähtökohtana on päästä ensimmäisenä eroon ulkomaisesta fossiilisesta polttoaineesta, kivihiili et cetera, Lintilä sanoo IS:n haastattelussa.

– Jos vedettäisiin turve sieltä, todennäköisesti sitä korvattaisiin ulkomaisilla fossiilisilla. Jos nämä vedetään pois, niin mitä sitten poltetaan, koska siellä ne uunit ovat olemassa. Sitten se rupeaa olemaan hake, meillä on aika lailla erilaisia näkemyksiä, minkä verran haketta voidaan tehdä ja mistä sitä tehdään, Lintilä jatkaa.

Kun viittaat uuneihin, niin tarkoitatko, että kylmä tulisi, jos turpeen veroetu vedettäisiin pois?

– Ei varmasti sinänsä, mutta mikä on järkevyyden rajoissa? Ala itse on tainnut sanoa, että turve tulee menemään hallitusti alas 2030. Koko ajan turpeelle haetaan erilaisia käyttötapoja, nyt on menossa siirtymäkausi fossiilisten polttoaineiden puolelta.

Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Kivihiilen energiakäyttö päättyy jo tehtyjen päätösten myötä viimeistään toukokuussa vuonna 2029.

Valtion budjetit ovat olleet alijäämäisiä vuodesta 2009 alkaen.

Valtiovarainministeri Lintilä, onko myös vuoden 2020 budjetti alijäämäinen?

– No, riihihän vasta alkaa, se, mikä pitää muistaa on se, että julkinen talous pitää olla tasapainossa 2023. Tapahtuuko vuosittain jotakin ei ole niin keskeinen asia kuin se kokonaisuus.

Julkinen talous koostuu valtiosta, paikallishallinnosta ja sosiaaliturvarahastoista, joka pitää sisällään työeläkelaitokset.

Näin ollen julkisen sektorin rahoitusasema voi olla tasapainossa, vaikka valtion menot olisivat suuremmat kuin tulot, jos työeläkelaitokset ovat ylijäämäisiä.

Miksi tuloja ja menoja ei saada tasapainoon?

– Suurin syy on finanssikriisi. Kyllä me sillä otettiin isku vastaan. Pitää muistaa meidän vaikea huoltosuhde eli porukka ikääntyy koko ajan. Ykköshuolenaiheeni on Suomen hidas näivettyminen. Seuraavan kymmenen vuoden päästä tästä talosta, siis valtiolta, jää puolet ihmisistä eläkkeelle, kunnista lähtee yksi kolmasosa.

– Mistä me saadaan työntekijöitä? Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, mutta myös sitä, että hommia tehdään fiksummin eli työn tuottavuutta pystytään nostamaan – pitää olla tapa, jolla pystytään tekemään asioita tehokkaammin.

Edellisten vuosien budjetit on valmisteltu korkeasuhdanteessa ja Lintilän edeltäjä Petteri Orpo (kok) on saanut kertoa medialle budjettivalmistelun aluksi, kuinka laaja-alaista ja väkevää Suomen talouden kasvu on.

Ensi vuonna talouskasvu on hidastumassa valtiovarainministeriön mukaan 1,2 prosenttiin, ja työllisyys on polkenut paikallaan jo vuoden alusta. Myös kansainvälisen talouden näkymät ovat heikentyneet.

Ovatko juhlat ohi?

– Kansainvälinen epävarmuus näkyy, suurimpana kauppasotapelko välillä Kiina–USA. Jos kauppasota eskaloituu tai pitkittyy, niin sillä on ilman muuta vaikutuksia. Yllättäen Mr. Trump ei soita ja kysy, että mitä Mika Tapani pitäisi tehdä, eli meidän mahdollisuus vaikuttaa kansainväliseen puoleen on hyvin rajallinen. Fokuksen pitää olla siinä, että luomme omalla talousohjelmalla luottamusta ja ennustettavuutta, siis kansallisesti.

Ovatko menopaineet uudessa viiden puolueen hallituksessa kovia? Onko ministeri Lintilän punakynälle käyttöä?

– No, voit kuvitella, että kyllä sitä painetta varmasti on – hallituksen ensimmäinen budjetti ja sitä painetta, että pitäisi laittaa heti paljon liikkeelle, mutta meitä määrittää komission omat budjettiraamit ja budjettisääntely. Emme halua palata yhtäkkiä Kreikan ja Italian joukkoon, kyllä me tulemme oman taloutemme kunnossa pitämään.

Lintilä ei ota kantaa vielä ensi vuoden budjetin yksityiskohtiin – Lintilä ei vahvista vielä edes sitä, saavatko pienituloiset eläkeläiset luvatun 50 euron nettokorotuksen.

– Ne käydään vasta riihen aikana läpi, eläkkeiden nostamiseen on varattu 183 miljoonaa. En osaa sanoa, miten se jakautuu siellä.

Nykyiset hallituspuolueet pitivät kovaa meteliä eduskuntavaalien alla hoitajamitoituksen nostamisesta 0,7:ään.

Hallitusohjelman mukaan hallitus säätää lain hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä.

Miten hoitajamitoituksen nosto näkyy ensi vuoden budjetissa?

– Se jää nähtäväksi. Tuo mappi (Lintilä osoittaa mappia työpöydällään) on viikonloppulukeminen, siinä on ministeriöiden omat esitykset. Katsomme, miten esitykset ovat raameissa hallitusohjelmaan, kehyksiin ja talouden tavoitteisiin. Painopisteet tulevat olemaan sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa, yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä, investoinneissa ja ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa.

Hallitus on listannut yli kolmen miljardin euron edestä kertaluonteisia ”tulevaisuusinvestointeja”, jotka on määrä rahoittaa myymällä valtion omaisuutta.

Lintilän mukaan osa tulevaisuusinvestoinneista laitetaan liikkeelle ensi vuonna.

– Nämä niin sanotut kakkoskorin asiat tulevat menemään vielä ennen riihtä talouspoliittisen ministerivaliokunnan kautta, mutta tärkeintä on, että kyseessä ovat kertaluontoiset investoinnit, ne eivät ole jatkuvia ja niille on kolmen vuoden rahoitus.

Rinteen hallituksen alkutaipaleella on herättänyt huomiota avustajamäärien kasvattaminen.

Hallituksen ensimmäisessä lisätalousarviossa esitetään 2,9 miljoonan euron lisäystä ministerien, valtiosihteerien ja erityisavustajien palkkamenoihin.

Tätä vuotta koskevat palkkamenot nousevat 6,5 miljoonasta 9,4 miljoonaan euroon, koska hallituksessa on 19 ministeriä, 15 valtiosihteeriä ja enintään 70 erityisavustajaa.

Lintilän mukaan avustajamäärän lisääntyminen oli looginen seuraus siitä, kun hallitusneuvotteluissa ”päädyttiin tällaiseen ministerimäärään”.

– Nähtiin, että erityisesti EU-puheenjohtajuuskausi tekee valtiosihteereiden määrän lisäämiseen paineita. Eiköhän tässä huiput ole. Tärkeintä on, että saadaan tämä orkesteri soittamaan, soittajia on stagella riittävästi, Lintilä näkee.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt