Kommentti: Ilmastoväittely on muuttumassa yhä repivämmäksi – vihreät ja perussuomalaiset keräävät suurimman hyödyn

Julkaistu:

– Kannatuskriisissä kipuileva keskusta on hakeutunut perussuomalaisten apajille, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Olli Waris.
Helsingin yliopiston tapahtumatilassa Tiedekulmassa oli torstai-iltapäivällä tungosta, kun salissa esiteltiin IPCC:n tuoretta ilmastoraporttia.

– Ilmastonmuutos on globaali uhka. Tarvitsemme rankkoja toimenpiteitä kaikilla sektoreilla ilmastonmuutoksen ja lämpötilan nousun pysäyttämiseksi puoleentoista asteeseen, kansallisen IPCC-ryhmän jäsen, Luken pääjohtaja Johanna Buchert totesi avaussanoissaan.

Yliopistotutkija Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopistosta listasi globaalisti vaikuttavimmat ilmastonmuutoksen hillintätoimet maankäyttösektorilla ja mainitsi muun muassa ruoantuotannon tehokkuuden kasvattamisen, ruokavalion muutokset, uudelleenmetsityksen, metsien ennallistamisen ja maastopalojen hallinnan.

Tutkijoiden puheenvuorojen jälkeen oli yleisökysymysten vuoro. Yksi kysymys liittyi ruokaan ja kuului näin: ”Jatkuvasti puhutaan siitä, että pitäisi siirtyä kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Alkaa pikkuhiljaa nyppiä tämä termi kasvispainotteisuus, koska se antaa aika paljon ihmisille tilaa olla, että kyllä voin edelleen käyttää maitotuotteita ja syödä lihaa. Ollaanko me liian kilttejä, kun puhumme edelleen siirtymisestä kasvispainotteiseen ruokavalioon eikä siitä, että kasvisruokavalio, ellei jopa veganismi, on ehkä ainoa kestävä ratkaisu?”

Kalliokoski kertoi, että sama kysymys nousi esiin myös Genevessä, jossa raportti julkistettiin torstaina.

– Tutkijoiden vastaus oli, että emme voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että ainoa vaihtoehto olisi vegaaninen ruokavalio, vaan pystymme pääsemään ilmastotavoitteisiin myös sillä tavalla, että osa ruokavaliosta sisältää eläinperäisiä tuotteita, Kalliokoski kommentoi.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää peräänkuulutti ”arkirealismia” ruokavalion muuttamisessa.

– Jos kaikki muuttavat toimintaansa vaikka 30 prosenttia, niin sillä on järisyttävän suuri vaikutus. Maapallolla on myös alueita, joissa kasvituotanto on aika vaikeata ja eläintuotteet voivat olla ainoa tapa tuottaa proteiinia järkevästi taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Yleisökysymys kuvastaa käynnissä olevaa keskustelua: osa ärsyyntyy siitä, etteivät kaikki tee samoja valintoja kuin he, vaan syövät lihaa, lentävät lomamatkoille, ajavat bensiinikäyttöisillä autoilla ja käyttävät maitotuotteita.

Omien valintojen mainostamisesta on tullut trendikästä – kävinpä kesällä metsässä telttailemassa enkä lentänyt kaukomaille!

Ilmastonmuutos on megaluokan kysymys, jota ratkotaan valtioiden ja eri organisaatioiden tasolla, mutta koska siihen kytkeytyvät myös yksilöiden kulutusvalinnat, päästään keskusteluun, jossa on kyse perimmäisistä asioista: miten ihminen saa elää, asua ja viettää vapaa-aikaansa.

Ilmastokeskustelu on helppo kokea syyllistäväksi. Tästä asetelmasta perussuomalaiset ottivat maksimaalisen hyödyn eduskuntavaalien alla ja olivat nousta Suomen suurimmaksi puolueeksi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka Suomessa ja Euroopassa ajaa teollisuuden väljempien lainsäädäntöjen maihin, kuten Kiinaan.

Ratkaisevassa asemassa on Halla-ahon mukaan EU, jonka pitäisi ottaa huomattavasti tiukempi linja suurimmista saastuttajamaista tulevaa vientiä kohtaan.

Vihreiden vastaus on päinvastainen: pitää tehdä paljon ja nopeasti. Esimerkiksi Emma Kari (vihr) lopettaisi uusien polttomoottoriautojen myynnin jo 2020-luvun loppuun mennessä.

IPCC-raportin julkaisun jälkeen Kari korosti lihankulutuksen haitallisuutta.

– Jos haluamme pysäyttää ilmastokatastrofin, meidän on katsottava myös lautasellemme. Kasvisruoan osuutta on kasvatettava ja lihankulutus on saatava laskuun, Kari kirjoitti Twitterissä.

Vasemmistoliitto on samoilla linjoilla.

Mai Kivelä (vas) peräänkuulutti IPCC-raportin julkaisun jälkeen vegaaniruokaan siirtymistä ja metsäpolitiikkaa, jossa huomioidaan nykyistä paremmin hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus.

Kannatuskriisissä kipuileva keskusta on hakeutunut perussuomalaisten apajille, vaikka keskusta oli Juha Sipilän johdolla mukana kahdeksan puolueen yhteisessä ilmastolinjauksessa.

– Tämä ilmastovouhotus on karmeinta populismia, mitä olen poliittisen urani aikana nähnyt ja kuullut. Lapsetkin on otettu pelottelukampanjaan mukaan yhdeksi työvälineeksi. Ilmastopolitiikka on tietyn poliittisen linjan hyväksikäyttämä työväline, ei mitään muuta, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk) purkautui tällä viikolla.

Torstaina, IPCC-raportin julkaisun jälkeen Hoskonen kritisoi tiedotusvälineitä ilmastopaniikin lietsomisesta ja painotti, että Suomi on parantanut koko ajan ympäristöpolitiikkaansa ja vähentänyt päästöjään.

– Kiina, Intia, Malesia, Singapore, Afrikka, Etelä-Amerikka... siellä meillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa mitenkään, tiedotusvälineet ovat antaneet maailmanlopun tunnelman, tämä koheltaminen on aivan vastuutonta, Hoskonen päivitteli.

Mikko Kärnä (kesk) tiedotti, että IPCC:n raportin pohjalta on aivan turha lietsoa ilmastohysteriaa, ja katsoi, ettei raportti ota huomioon Suomen erityisolosuhteita.

Mikko Savola (kesk) taas kirjoitti, että ”metsäpolitiikkamme suurimmat kritisoijat asuvat betonilähiöissä, kivihiilellä tuotetun lämmön alla”.

Keskustalaisten kannat eivät tule yllätyksenä. IS:n haastatteleman keskustavaikuttajan mukaan puolueen olisi pitänyt huomioida viime hallituskaudella paremmin kannattajat, jotka ”tuottavat lihaa tai ainakin syövät lihaa ja ajavat vanhoilla diesel-autoilla harvaan asutuilla seuduilla”.

– Moni koki, että ilmastonmuutosagenda on kaikkein hallitsevin ja monet muut asiat, kuten aluepolitiikka ja maaseudun toimintaedellytykset, jäävät varjoon.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen katsoo, että keskusta ottaa ison riskin, jos se päättää lähestyä perussuomalaisia.

– Keskusta on menettänyt suhteellisesti eniten kannatusta eteläisen Suomen kaupunkilaisessa väestössä. Keskusta on lähtökohtaisesti lähempänä vihreitä kuin perussuomalaisia, keskusta ilmoitti jo 80-luvulla olevansa vihreä liike.

Ilmastoväittely on muuttumassa yhä repivämmäksi – riidanaiheita ovat muun muassa metsähakkuut, sähköautot, lentovero, lihavero, turpeenpoltto tai ympäristölle haitallisten maataloustukien poistaminen – mutta suuri kuva on se, ettei yksikään eduskuntapuolue Suomessa kiellä ilmastonmuutosta.

Kun katsotaan ilmastokysymystä raadollisesti puolueiden kannatuksen näkökulmasta, ilmeisiä hyötyjiä ovat vihreät ja perussuomalaiset.

– Karkeasti sanottuna tilanne on tämä: vihreitä huolestuttaa ilmastonmuutos ja perussuomalaisia ilmastonmuutoksen torjunta. Toisaalta huolestuttaa ympäristön tila, toisaalta on angstia, että viedäänkö meiltä vähäkin ilo tästä elämästä. Vihreät ja persut eivät kilpaile samoista äänestäjistä, jolloin ne saattavat jopa ruokkia toistensa kasvua, Rahkonen kuvaa asetelmaa.

Kun rapa roiskuu ja syytökset sinkoilevat, kokonaiskuvaa voi olla vaikea hahmottaa.

Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on 0,15 prosenttia. Se ei ole syy heittää hanskoja tiskiin.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas veti Ylen Ykkösaamussa lankoja yhteen tavalla, johon harvemmin poliittisessa keskustelussa törmää.

Taalas teki selväksi, että ilmastonmuutos etenee, ja sanoi, että ilmastonmuutoksen torjuminen on paljon halvempi ratkaisu kuin elää sen vaikutusten kanssa.

Taalas sanoi pitävänsä esimerkiksi kasvisruokavalioon siirtymistä järkevänä tekona, mutta lisäsi, että ”ilmastomielessä se ei ole keskeisin asia”.

Taalas ei pitänyt keskeisimpänä kysymyksenä ilmastonmuutoksen torjumisessa myöskään lentoliikennettä ja mainitsi, että laivaliikenne tuottaa 2–3 kertaa enemmän päästöjä kuin lentoliikenne.

– Kannattaa miettiä skaala-analyysia, että mikä on keskeisin juttu. Se on fossiilienergia, joka tuottaa tämän ongelman. Satsaisin kaikki paukut fossiilienergiasta luopumiseen, Taalas painotti.

Taalaksen mukaan kaikkien maiden pitää tehdä oma osuutensa, mutta on ”pohtimisen arvoinen kysymys”, pitääkö Suomen tehdä enemmän toimia kuin muiden EU-maiden.

Taalas rauhoitteli, että koko planeetta ei ole muuttumassa asuinkelvottomaksi.

– Suhtaudun varauksella yksittäisten ihmisten syyllistämiseen, olen vähän huolissani ilmastoahdistuksesta, jota vallitsee erityisten nuorten keskuudessa. Toivoa on, ja ongelma voidaan ratkaista – sitä ei tarvitse ratkaista ihan tänään, mutta lähivuosikymmeninä meidän pitää muuttaa toimintatapojamme, Taalas summasi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt