Keskustan Hannu Hoskonen haukkuu hallituskumppaneiden ilmastopolitiikan: ”Karmeinta populismia, mitä olen nähnyt”

Julkaistu:

Ympäristövaliokunnan tuore puheenjohtaja Hannu Hoskonen väittää, että metsien hakkuita voidaan lisätä. Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosta Hoskonen kritisoi ”vastuuttomista puheista”.
Ilmasto- ja erityisesti metsäpolitiikka aiheuttaa suuria jännitteitä pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen sisällä.

Jännitteet purskahtivat pintaan jo Säätytalon hallitusneuvotteluissa ja hallituksen nimittämispäivänä 6. kesäkuuta keskustalaiset närkästyivät ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkoselle (vihr) tämän ilmoitettua, ettei Suomessa riitä puuta kaikkiin sellutehdashankkeisiin.

Nyt arvostelua jatkaa ympäristövaliokunnan tuore puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk), joka nostaa tikun nokkaan erityisesti Mikkosen, jonka kanssa hän edustaa samaa Savo-Karjalan vaalipiiriä.

– Tämä ilmastovouhotus on karmeinta populismia, mitä olen poliittisen urani aikana nähnyt ja kuullut. Lapsetkin on otettu pelottelukampanjaan mukaan yhdeksi työvälineeksi. Ilmastopolitiikka on tietyn poliittisen linjan hyväksikäyttämä työväline, ei mitään muuta, Hoskonen purkautuu ja viittaa ”koviin aktivisteihin”, joita löytyy hänen mukaansa vihreistä, vasemmistoliitosta ja jonkin verran myös demareiden joukosta.

Hoskonen pitää ilmastonmuutosta tosiasiana, mutta sanoo, ettei hän ”hyväksy järjetöntä kiihkoa”, jota hänen mukaansa ilmentää esimerkiksi ajatus avohakkuiden kieltämisestä. Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämiseksi ja lopettamiseksi valtion metsissä on etenemässä eduskunnan käsittelyyn, ja myös Mikkonen on ollut sitä mieltä, että avohakkuut tulee siirtää historiaan.

– Avohakkuita ollaan kieltämässä, mutta seuraavassa lauseessa vaaditaan puurakentamisen lisäämistä. Mistä ne tukit tulevat? Ne tulevat avohakkuista lähes kaikki. Ei mitään tolkkua, Hoskonen päivittelee.

– Mikkonen on toistanut, että ratkaisu ilmastonmuutokseen on metsien suojeleminen, mikä on nimenomaan suurin virhe, jonka voi tässä tilanteessa tehdä, museoida metsät. Se johtaa siihen, että hoitotoimenpiteet lopetetaan. Yritin 25 vuotta kestäneellä metsämiesurallani korjata jatkuvan kasvatuksen seurauksia. Jos ei uudisteta, laho leviää – terve puu kestää erilaisia sienitauteja ja hyönteistuhoja, Hoskonen, entinen metsätalousinsinööri, sanoo.
Hoskosen mukaan Suomessa on edelleen isot määrät metsäalueita, joita ei ole harvennettu.

– Ne ovat valtavan tiheitä ja menossa pilalle, reilu miljoona hehtaaria vaatisi välittömästi harvennustoimenpiteitä, Hoskonen väittää.

Tullaan isoon kiistanaiheeseen, hakkuumääriin. Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin runkopuuta 78 miljoonaa kuutiota – Luken mukaan kyse oli ennätysmäärästä – josta 89 prosenttia meni metsäteollisuuden käyttöön.

Ministeriölähteen mukaan kokonaispoistuma oli 94 miljoonaa kuutiota, kun mukaan lasketaan muun muassa hakkuutähteeseen jäänyt runkopuu.

Hoskonen tähdentää, että Suomessa hakataan huippuvuotenakin ”20–30 miljoonaa mottia alle vuotuisan kasvun ja joka vuosi syntyy hakkuusäästöä eli hiilinielu ja hiilivarasto kasvaa koko ajan”.

– Meillä kasvaa metsät suurin piirtein 110 miljoonaa mottia. Vaikka otetaan luontainen poistuma päältä, kasvun ja hakkuun ero on valtava, noin 30 miljoonaa mottia.

Kuinka paljon metsää voidaan mielestäsi hakata?

– Tällä hetkellä 85 miljoonaa (kuutiota vuodessa) on teoreettinen maksimi. Ensi vuosikymmenellä, kymmenen vuoden kuluttua, monien tutkijoiden mukaan voidaan mennä yli 90 miljoonan motin, kun metsien kasvu kiihtyy koko ajan, minkä muun muassa valtakuntien metsien inventointitiedot osoittavat.

Entä LULUCF-asetus? Luken apulaisprofessorin Aleksi Lehtosen mukaan Suomi joutuu maksumieheksi, jos hakkuita lisätään merkittävästi. Eikö sakkolappua Euroopasta tarvitse pelätä?

– Ei, jos teemme läksymme oikein. Voimme kompensoida LULUCF-sääntöä järkevällä metsien hoidon lisäyksellä eli taimikonhoidolla ja harvennushakkuut kuntoon, kolmantena metsien järkevä lannoitus, jolloin saadaan helposti aikaan 10 miljoonan motin lisäkasvu. Muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla homma hoituu, Hoskonen sanoo.

Lehtonen muistuttaa, että LULUCF-asetuksen velvoitekausi on jo 2021–2025.

– Jos esimerkiksi lannoittamisen avulla halutaan lisätä metsien kasvua tuolle jaksolle, niin toimet tulisi aloittaa välittömästi. Toisaalta esimerkiksi metsittäminen on hidas keino, jonka hyödyt ilmaston kannalta realisoituvat vasta vuosikymmenten päästä.

LULUCF-asetus määrittää sen, mikä on metsien hiilinielun vertailutaso eli hiilinielu, joka tulisi saavuttaa vuosina 2021-2025. Laskennassa käytetään pohjana tietoja metsien käytöstä vuosina 2000-2009.

Lue lisää LULUCF-asetuksesta Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.

Hoskonen väittää, että keskusteluilmapiiri Suomessa on vaikuttanut jo metsäteollisuuden investointipäätöksiin, ja viittaa UPM:n päätökseen tehdä 2,4 miljardin investointi Uruguayhin.

– Vastuuttomat puheet ovat aiheuttaneet ilmapiirin, että tänne ei enää haluta investoida, koska tuottavuus on pitkällä aikavälillä uhattuna.

Kun IS kysyi asiasta Mikkoselta, tämä viittasi UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen lausuntoon, jonka mukaan kotimainen keskustelu puun saatavuudesta ei ole vaikuttanut lainkaan yhtiön investointipäätökseen, vaan sellun valmistamisen nähtiin olevan Uruguayssa kannattavampaa kuin Suomessa. UPM kertoi investointipäätöksestään heinäkuun lopulla.

Hoskonen pitää Pesosen lausuntoon viittaamista ”selittelynä”.

– Mikkonen selittelee omia virheitään. Stora Enso lopettaa Mikkosen kotimaakunnassa Kiteellä sahan (Stora Enso aikoo keskittää kuusisahatavaran tuotannon Varkauteen) ja investoinnit tehdään Ruotsiin. On surullista, että jälkikäteen ne selittelevät, jotka keikuttavat venettä, Hoskonen piikittelee.

Hoskosen puheenvuoron jälkeen on kysyttävä, miten keskusta mahtuu vasemmistopuolueiden kanssa samaan hallitukseen.

– Kun hallitusohjelmaa noudatetaan, niin varmasti mahdutaan, mutta keskustelussa on menty valtavilla ylikierroksilla, Hoskonen vastaa.

Juttua korjattu klo 22.46 LULUCF-asetuksen selityksen osalta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt