Uutissuomalainen: Antti Rinne toivoo malttia työsopimusehtoneuvotteluihin - Politiikka - Ilta-Sanomat

Uutissuomalainen: Antti Rinne toivoo malttia palkankorotuksiin – saattavat vaarantaa työllisyyskehityksen

Antti Rinne pelkää, että palkankorotukset voivat sakata työllisyyskehitystä.

Julkaistu: 3.8.2019 14:34

Rinteen hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin hallituskauden loppuun eli vuoteen 2023 mennessä.

Pääministeri Antti Rinne (sd) toivoo, että syksyn liittokohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa säilyy maltti, kertoo Uutissuomalainen.

Hän varoittaa, että liian suuret palkankorotukset voivat vaarantaa työllisyyskehityksen. Toisaalta myös liian matalat korotukset vaarantavat sitä, kun ostovoima heikkenee, Rinne pohtii.

Rinne ei kuitenkaan Uutissuomalaisen haastattelussa lähde neuvomaan liittoja.

– Ne määrittelevät palkanmaksuvaran tuottavuuden ja muiden tekijöiden perusteella. Järjestöistä löytyy järkeä ja vastuunkantoa, Rinne toteaa Uutissuomalaiselle.

Samassa haastattelussa Rinne sanoi, ettei usko työllisyysaste nousisi ihmisten toimeentuloa heikentämällä ja hänen mukaansa todelliset esteet työllisyyden kasvulle liittyvät kohtaanto-ongelmiin.

Aiemmin Rinne on sanonut, ettei ”meillä ole varaa sellaiseen maailmaan, jossa chillaillaan”.

– Töihin pitää lähteä, kun on työkykyinen tai osakykyinen, Rinne totesi tuolloin.

Samaisessa työllisyysseminaarissa hän totesi, ettei ole ”innostunut keinoista, jotka liittyvät työttömyysturvan leikkaamiseen”.

– Täytyy löytää keinoja, joilla parannetaan työllisyyttä ilman, että yhdenkään ihmisen arki pahentuu, tällä en tarkoita, etteikö pitäisi olla kannusteita, vähän potkuakin persauksiin, Rinne sanoi.

Rinteen hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin hallituskauden loppuun eli vuoteen 2023 mennessä. 2030-luvulla työllisyysasteen pitäisi olla Rinteen mukaan jo yli 80 prosenttia.

Ilta-Sanomille Rinne kertoi, että hallitus aikoo aktivoida työttömiä ”palveluilla, jotka ovat tarpeeksi tiiviitä”.

– Lähtökohtana on, että palvelut ovat tarpeeksi tiiviit niin, ettei ihminen koe niitä negatiivisena, vaan ne tukevat työllistymisessä, meillä on huomattavasti vähemmän resursseja työvoimapalveluissa kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Sitä tullaan ratkomaan, miten tämä kokonaisuus saadaan palvelemaan merkittävästi työllisyysasteen nostamista, Rinne totesi.