Katri Kulmuni vaati syksyllä miljoona-avustusta johtamalleen Suomi–Venäjä-seuralle – ”Pidän kansalaisjärjestöjen rahoitusta yleisesti tärkeänä”

Julkaistu:

Kulmuni luopui ystävyysseuran puheenjohtajuudesta tultuaan valituksi ministeriksi.
Keskustan puheenjohtajaksi pyrkivä Katri Kulmuni toimi Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtajana 28.11.2015–9.6.2019.

Kulmuni huolestui Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtajana toimiessaan määrärahaleikkauksista ja vaati syksyllä 2018 tekemässään talousarvioaloitteessa seuralle peräti 1 075 000 euron määrärahaa.

Taustalla oli edellisen hallituksen Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon (sin) aikomus jakaa määrärahoja tasapuolisemmin ystävyysseurojen välillä.

Terho esitti Suomi-Venäjä-seuralle 915 000 euron pottia ja toi esiin, että Suomi–Venäjä-seura on saanut vuosittain puolet ystävyysseuroille jaettavasta 2,1 miljoonan euron määrärahasta.

Esimerkiksi Suomi–Amerikka Yhdistysten Liitto ry sai tänä vuonna opetus- ja kulttuuriministeriöltä Suomen ja Yhdysvaltain välisten ystävyyssuhteiden vahvistamiseen 150 000 euroa.

Eduskunta hylkäsi Kulmunin aloitteen, mutta eduskunta lisäsi momentille muut avustukset yhteensä 200 000 euroa. Lisäys huomioon ottaen Suomi–Venäjä-seuran kokonaisavustus tälle vuodelle on 1 115 000 euroa.

Suomi–Venäjä-seura pääsi lisäyksen jälkeen lähestulkoon samalle tasolle kuin vuonna 2017, jolloin ystävyysseuralle myönnettiin 1 139 000 euron valtionapu.

Katri Kulmuni, miten perustelet yli miljoonan euron määrärahapyyntöäsi Suomi-Venäjä-seuralle? Onko ylipäätään perusteltua, että Suomi–Venäjä-seura saa puolet ystävyysseuroille myönnettävistä valtionavuista?

– Olen ollut mukana useissa kansainvälistä yhteistyötä tekevissä kansalaisjärjestöissä kuten esimerkiksi Pohjola-Nordenissa, YK-liitossa ja Eurooppalaisessa Suomessa, lomalta sähköpostitse tavoitettu Kulmuni vastaa IS:lle.

– Pidän kansalaisjärjestöjen rahoitusta yleisesti tärkeänä. Tultuani nimetyksi valtioneuvoston jäseneksi, olen hakenut eroa luottamustehtävistäni lukuun ottamatta kotikaupunkini valtuuston jäsenyyttä, Kulmuni lisää.

Kulmuni huomauttaa, että hänen tekemänsä talousarvioaloite ei mennyt läpi.

– Julkisen talouden säästöjen seurauksena myös monen kansalaisjärjestön saamaa rahoitusta leikattiin.

Ylivoimaisesti suurin osa kansanedustajien tekemistä talousarvioaloitteista hylätään. Kansanedustajat tehtailevat talousarvioaloitteita siitä huolimatta – usein rahaa haetaan omien vaalipiirien hankkeisiin.

Talousarvioaloitteessaan Kulmuni väitti, että valtionavun pudottaminen 913 250 euroon vaarantaa koko Suomi–Venäjä-seuran toiminnan.

– Nyt ollaan ajamassa alas kansalais- ja kulttuuritoimintaa Venäjän kanssa edistävää organisaatiota – vuoropuhelu ja yhteistyö näissä asioissa jää kovin ohueksi Venäjän suuntaan, mikäli seuran talous romutetaan, Kulmuni kirjoitti.

Kulmuni katsoi, että Suomi oli pystynyt ylläpitämään kulttuurisuhteita Venäjään pitkälti seuran työn ansiosta.

– Hyvän esimerkin tarjoaa pääministerin vierailu Pietarissa vuoden 2017 syyskuussa. Seura pitää yllä yhteyksiä myös suomalais-ugrilaisiin kansoihin Venäjällä, Kulmuni listasi seuran ansioita.

Kulmuni kommentoi Suomi–Venäjä-seuran saamia avustuksia myös Iltalehdelle marraskuussa 2016. Kulmuni perusteli tuolloin merkittävää avustuspottia seuran toiminnan laajuudella.

Kulmuni on ollut EU:n Venäjä-pakotteiden kannalla, mutta on katsonut, että Suomen on harjoitettava Venäjän suuntaan ”aktiivista kahdenvälistä ulkopolitiikkaa”.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt