Keskustan kansanedustajat purkautuvat alamäen syistä – Juha Sipilä saa kyytiä: ”Taksilaki on uusi paskalaki” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Keskustan kansanedustajat purkautuvat alamäen syistä – Juha Sipilä saa kyytiä: ”Taksilaki on uusi paskalaki”

Keskustaa vuodesta 2012 asti johtanut Juha Sipilä jättää paikkansa puheenjohtajana syyskuun alussa. Sipilä jatkaa eduskunnassa riviedustajana. Kuvassa Sipilä eduskunnan täysistunnossa 28. kesäkuuta.

Keskustaa vuodesta 2012 asti johtanut Juha Sipilä jättää paikkansa puheenjohtajana syyskuun alussa. Sipilä jatkaa eduskunnassa riviedustajana. Kuvassa Sipilä eduskunnan täysistunnossa 28. kesäkuuta.

Julkaistu: 27.7. 20:02

Taksilaki, turvapaikkapolitiikka, koulutusleikkaukset ja maaseudun unohtaminen – keskustalaiset löytävät kannatusalholle monta syytä.

Entinen pääministeripuolue keskusta valmistautuu Kouvolassa syyskuun 7. päivänä järjestettävään ylimääräiseen puoluekokoukseen sekavissa tunnelmissa.

Osa kannattajista ihmettelee, miten keskusta voi olla hallituksessa rökäletappioon päättyneiden vaalien jälkeen ja vieläpä vasemmistopuolueiden kanssa, jotka ryöpyttivät edellisellä kaudella keskustajohtoisen hallituksen politiikkaa.

Yhä erikoisemmaksi tilanteen tekee se, että keskusta on tällä hetkellä käytännössä puolue ilman puheenjohtajaa – Juha Sipilä on vetäytynyt lähes kokonaan julkisuudesta rökäletappioon päättyneiden eduskuntavaalien jälkeen.

Sipilän seuraajaan kohdistuu kovia odotuksia, sillä keskustan kannatus on laskenut Ylen heinäkuun alussa julkistaman gallupin mukaan 11,7 prosenttiin.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja mainitsee, että edellisen kerran keskusta sukelsi yhtä syvälle vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Elokuussa 2011 keskustan kannatus oli 12,6 prosenttia, nyt keskustan kannatus on vieläkin heikommalla tasolla.

– Keskustan kannatus on alhaisimmalla tasolla miesmuistiin. Kannatusta on vuotanut selvästi eniten perussuomalaisiin. On siirrytty myös katsomoon, kannattajakunta on hämmennyksen tilassa, Turja sanoo.

Keskustasta on valunut kannatusta etenkin perussuomalaisiin. Yhtenä syynä tälle pidetään Oulussa tapahtuneita seksuaalirikoksia. Kuva Oulun käräjäoikeudesta, jossa poliisit valvoivat ensimmäisen Oulun seksuaalirikoksiin liittyvän istunnon alkua.

Keskustasta on valunut kannatusta etenkin perussuomalaisiin. Yhtenä syynä tälle pidetään Oulussa tapahtuneita seksuaalirikoksia. Kuva Oulun käräjäoikeudesta, jossa poliisit valvoivat ensimmäisen Oulun seksuaalirikoksiin liittyvän istunnon alkua.

IS kysyi keskustan kansanedustajilta ja taustavaikuttajilta, mistä puolueen alamäki johtuu.

Haastatteluja tehtiin yhteensä 12. Osa kansanedustajista ja vaikuttajista antoi kommentteja nimellään, useimmat nimettömästi.

– Kylmä fakta on, että Sipilä on tällä hetkellä äärettömän kova rasite keskustalle. Kaikki ikävät ja vaikeat päätökset kilpistyvät Sipilään ja entiseen ministeri Berneriin, eräs kansanedustaja purkautuu.

– Sipilä oli hyvä pääministeri, mutta kentän äänelle tultiin kuuroiksi. Taksilaki on uusi paskalaki ja Kempeleen kodin avaaminen turvapaikanhakijoille (turvapaikanhakijoita ei lopulta turvallisuussyistä majoitettu Sipilän kotiin) kiihdytti osaltaan turvapaikanhakijoiden tuloa Suomeen, edustaja uskoo.

Jos Sipilä oli joidenkin keskustalaisten mielestä pakolais- ja turvapaikkapolitiikassa liian pehmeä, syytetään häntä ja Anne Berneriä myös kasvojen antamisesta ”kovalle politiikalle”.

– Pienissä kunnissa ei ole takseja saatavilla, taksikentälle jyrättiin markkinaintoisuus. Koulutusrahoja on paikattu paljonkin, mutta keskusta ei ole ollut riittävästi sivistyksen asialla. Empatiakyky ja pienen ihmisen arvostus ei välittynyt viime hallituskaudella, kansanedustaja analysoi ja lisää, että viime kaudella tehdyistä päätöksistä on vastuussa koko eduskuntaryhmä ja kenttäkoneisto, eivät ainoastaan ministerit.

Keskustan uusi kansanedustaja Joonas Könttä sanoo, että viime hallituskauden ”negatiiviset päätökset” yhdistetään vahvasti nimenomaan keskustaan.

– Taksilaki konkreettisimpina esimerkkinä, siinä oli paljon virheitä.

Ex-liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriin vahvasti henkilöityvä taksilaki saa kritiikkiä keskustan kansanedustajilta.

Ex-liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriin vahvasti henkilöityvä taksilaki saa kritiikkiä keskustan kansanedustajilta.

Myös Sipilän kovakorvaisena pidetty johtamistapa saa osakseen arvostelua.

– Kentän ja eduskuntaryhmän signaalit sivuutettiin. Puoluejohtaminen meni hyvin pienen piirin johtoryhmäjohtamiseksi, IS:lle kuvaillaan.

Keskustavaikuttajan mukaan puolueen olisi pitänyt huomioida paremmin kannattajat, jotka ”tuottavat lihaa tai ainakin syövät lihaa ja ajavat vanhoilla diesel-autoilla harvaan asutuilla seuduilla”.

– Moni koki, että ilmastonmuutosagenda on kaikkein hallitsevin ja monet muut asiat, kuten aluepolitiikka ja maaseudun toimintaedellytykset, jäävät varjoon.

Kolmannen kauden kansanedustaja Mikko Savola vahvistaa, että ”aluepolitiikka ja köyhän asiasta huolehtiminen ovat niitä, joita enemmän kaivattiin”.

– Maatalousväestöllä oli isommat toiveet, Savola mainitsee.

Keskustan sisällä on tunnetusti erilaisia arvopainotuksia; konservatiivisemmassa leirissä katsotaan, että ”liika liberaalipolitiikka on keskustalle tuhoksi”.

– Perinteisten arvojen kunnioittaminen ja normaali suomalainen perhe-elämä ovat ainoaa oikeaa elämän ruisleipää, nykyinen haihattelu, että sukupuolenkin voi kohta itse valita, vie keskustaa kohti auringonlaskua, eräs keskustavaikuttaja pelkää.

Keskustavaikuttaja ihmettelee myös, mitä on tapahtunut perinteiselle maalaisliittolaiselle politiikalle.

– Milloin viimeksi keskustalainen iso johtaja on laittanut nahkansa likoon sen eteen, että olisi puolustanut julkisuudessa verissäpäin suomalaista maaseutua?

– Kaikki puhuvat biotaloudesta, puhtaasta ruuasta ja kauniista maisemista, mutta kun pitäisi puolustaa keskustan kannattajille maaseudun pitämistä elävänä, niin porukka jää kovin ohueksi.

Yksi IS:n haastattelema keskustan kansanedustaja ihmettelee, miksi keskustalaiset johtajat eivät puolusta näkyvämmin maaseudun asiaa. Kuva Iniön kirkonkylältä.

Yksi IS:n haastattelema keskustan kansanedustaja ihmettelee, miksi keskustalaiset johtajat eivät puolusta näkyvämmin maaseudun asiaa. Kuva Iniön kirkonkylältä.

Sipilä profiloitui pääministerikaudellaan talousmiehenä: Suomi piti laittaa kuntoon ja hallitus saavuttikin talous- ja työllisyystavoitteensa.

Keskustan eduskuntaryhmän uusi puheenjohtaja Antti Kurvinen ruoti huhtikuussa, että keskustasta tuli viime kaudella ”pelkkä taloudenhoitaja ja samalla keskustan oma tahto himmeni”.

Keskustan uusi kansanedustaja, ex-puoluesihteeri Jouni Ovaska katsoo, että keskustaan tarttuu helposti kova kokoomuslainen oikeistoleima, kun keskusta on hallituksessa kokoomuksen kanssa.

– Vaikka päätökset olivat kovia, uskon, että ne ovat olleet suurelta osin oikeutettuja. On turha lähteä syyttelemään omaa puoluetta, jokainen meistä on ollut päätösten takana, Ovaska tähdentää.

– Kahden vuoden kuluttua tästä päivästä Sipilän talouspolitiikkaa moni tulee kaipaamaan vetisin silmin, eräs kansanedustaja sanoo ja on huolissaan siitä, että ”yleinen mentaliteetti uuden hallituksen sisällä on jakaa rahaa sinne ja tänne”.

Keskusta on Antti Rinteen (sd) hallituksessa toiseksi suurin puolue. Tämän arvioidaan antavan keskustalle aikaisempaa enemmän liikkumavaraa.

Yksi keskustan kansanedustaja sanoo, että keskustan pitää karistaa ”tässä tilanteessa valtionhoitajaleima”.

– Jos jotakin tulee, joka ei miellytä, niin se on perse penkkiin, ratkaisujen täytyy olla sellaisia, joiden kanssa pystytään elämään. Esimerkiksi pohjoisen sellutehdashankkeet pitää kyetä toteuttamaan, kansanedustaja paaluttaa.

Osa keskustalaisista on sitä mieltä, että keskustan pitäisi tehdä rohkeammin identiteettipolitiikkaa.

– Lihaa syövät, autolla ajavat, omakotitalossa asuvat, joiden pihalla on trampoliini, eli siellä on lapsiakin... pitäisi pystyä identifioimaan, mikä on meidän peruskannattajakuntamme, kansanedustaja haarukoi.

– Jos emme osaa pelata sillä kentällä, luovutamme sen kentän vasemmalla ja oikealla oleville erittäin populistisille liikkeille. Identiteettipolitiikka on asioiden vastakkainasettelua – me vastaan nuo – ja aika tunnepitoinen politiikan muoto, toinen kansanedustaja kuvailee.

Identiteettipolitiikka herättää myös torjuntaa.

– Identiteettipolitiikka menee helposti uhkakuvien maalailuun. Keskustan vaihtoehdon pitää olla positiivinen, valoisa ja tulevaisuudenuskoinen.