Sipilä koettiin puolueen sisällä rasitteeksi – Saarikkoa junailtiin kulisseissa pääministeri­ehdokkaaksi

Julkaistu:

Politiikka
Saarikon mukaan aiheesta puhuttiin ”siellä täällä”, mutta puuttuva mandaatti teki keskustelusta ”aikalailla mahdottoman”.
Keskustan kulisseissa kaavailtiin vielä loppuvuodesta 2018 pääministeriehdokkaan vaihtamista, koska puolueen puheenjohtajan Juha Sipilän heikko imago koettiin rasitteeksi puolueelle.

IS:n tietojen mukaan pääministeriehdokkaaksi pyöriteltiin eri nimiä – vahvimpana vaihtoehtona pidettiin silloista peruspalveluministeriä Annika Saarikkoa.

Kaavailuihin kuului, että Sipilä olisi jatkanut pääministerinä ja keskustan puheenjohtajana loppuun asti. Ylimääräistä puoluekokousta ei ollut tarkoitus järjestää, vaan kyse olisi ollut ”poliittisesta sopimuksesta”.

– Tunnistan, että aiheesta puhuttiin tuohon aikaan siellä täällä, mutta mitään vakavamielistä keskustelua aiheesta kanssani kukaan ei muistaakseni käynyt, tiede- ja kulttuuriministerinä Antti Rinteen (sd) hallituksessa toimiva Saarikko viestittää IS:lle.

– Minulla ei ollut puolueessa silloin eikä nyt puoluekokouksen valitsemaa asemaa. Siksikin keskustelu aiheesta kohdallani oli mielestäni aikalailla mahdoton. Olin ministeri, mutta luovuin varapuheenjohtajuudesta kesällä 2016, Saarikko jatkaa.

Kannatuskyselyt viestivät keskustan ydinjoukoille eduskuntavaalien alla, että vaaleissa oli käymässä huonosti.

Keskustalaisten analyysina oli, ettei Sipilän imago korjaantunut enää Yle-gaten (Sipilä pommitti marraskuussa 2016 sähköposteilla Ylen toimittajaa Terrafame-uutisoinnin yhteydessä) jälkeen.

Uusilla kasvoilla ja toisenlaisella vaalistrategialla tappio oli kenties vältettävissä, taustakeskusteluissa arvioitiin.

Motiivina oli myös Sipilän poliittisen perinnön suojeleminen: keskustalaiset halusivat, että Sipilä olisi jäänyt historiankirjoihin puoluejohtajana, joka sai Suomen talouden raiteilleen eikä puoluejohtajana, joka johdattaa keskustan rökälemäiseen vaalitappioon.

– Tarkoituksena oli tehdä asia yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, IS:lle kerrotaan.

Vuoden alkuun tultaessa ajatus pääministeriehdokkaan vaihtamisesta oli kuivunut kokoon, koska sopivaa puoluedemokraattista menettelyä ei löytynyt.

Puolueen suosituimman poliitikon nostaminen pääministeriehdokkaaksi ei olisi ollut peliliikkeenä ainutlaatuinen. Vihreät menivät eduskuntavaaleihin Pekka Haaviston johdolla. Haavisto toimi puolueen puheenjohtajana vain reilun puolen vuoden ajan.

Kokoomuksessa käytiin vuoden 2007 eduskuntavaalien alla keskustelua siitä, että puolueen pääministeriehdokas olisi ollut Jyrki Kataisen sijasta Sauli Niinistö – Katainen teki lopulta selväksi, että pääministeriehdokkuus kuuluu puolueen puheenjohtajalle.

Keskustan ydinpiirin huolet kävivät toteen eduskuntavaaleissa: puolue menetti peräti 18 edustajanpaikkaa ja kannatuksesta suli 7,3 prosenttiyksikköä edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna.

Sipilä ilmoitti kaksi päivää vaalien jälkeen jättävänsä paikkansa puheenjohtajana syyskuun alussa järjestettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa.

Taustakeskusteluihin osallistunut keskustalainen sanoo, että lopputulos oli juuri pelätyn kaltainen.

– Kannatus olisi voinut olla useamman prosenttiyksikön verran parempi, jos vaaleihin olisi menty toisenlaisilla kärjillä ja eri kasvoilla, IS:lle arvioidaan.

Saarikon mukaan vaalien tulosta keskustan osalta on tärkeää analysoida huolella.

– Samalla katse on tärkeää pitää tiiviisti eteenpäin. Uusi nousu edellyttää pitkäjänteistä työtä ja luottamuksen palautusta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt